http://m3researchfinland.blogspot.fi/2014/03/top-management-forum-2014-mihin-menet.html)
Kevätauringossa kylpenyt Turku tarjosi jälleen ammatillisesti mielenkiintoisen tapahtuman, kun Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exen perinteikäs Top Management Forum keräsi yhteen alueen yritysjohtoa. Tällä kertaa mentiin otsikolla "Mihin menet suomalainen työelämä?- Johtamisesta avaimet uuteen kasvuun" ja paikalle oli ilmoitautunut rapiat 200 aiheesta kiinnostunutta.
Sinne siis suuntasi allekirjoittanutkin. Motiivina se, että puhujakaartiin oli kiinnitetty mielenkiintoisen monipuolisesti erilaisia näkökulmia teemaan ja vielä suurempana motiivina se, että ex-duunipaikassa on aina kiva vierailla päivittämässä kuulumisia. Ja ehdinpä samalla reissulla myös sparraamaan sielunveljeni Arto Ryömän kanssa urheilumarkkinointiin liittyviä juttuja. Tätä kenttää liippaa eräs syksyllä julkaistava äärimmäisen mielenkiintoinen tutkimusprojekti, jossa mukana on tiedonkeruusta ja koordinoinnista vastaavan M3 Researchin lisäksi järjestö-, yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoria. Tästä kuulette lisää loppuvuodesta.
Itse "Toppari" alkoi exen Kirsi Kostian tervetuliaissanoilla. Jo tässä vaiheessa tein huomion, joka vahvisti viime aikaisia havaintojani. TSE exe on vihdoin siirtynyt digiaikaan. Paikalle oli nimittäin hoidettu TweetWall ja osallistujia kehotettiin twiittamaan hashtagilla "toppari2014" ajatuksiaan. Ja ihan kivaan tahtiin seinällä twiittejä vilisikin. Loistavaa kehitystä exeltä ja tästä annoinkin tunnustusta useammalle ex-kollegalle päivän mittaan.
Kasvuyrityksiä ja uutta kulttuuria
Tästä saammekin kauniin aasinsillan päivän ensimmäiseen varsinaiseen puheenvuoroon, josta vastasi pääomasijoittaja & yrittäjä Inka Mero. Vakuuttavan CV:n (mm. Sonera, Digia, Nokia, StaffPoint) omaava Mero teemoitti puheenvuoronsa kasvuyritysten ja startupien ympärille. Jo heti esityksensä aluksi puhuja alleviivasi nimenomaisesti digitalisaation roolia tämän päivän yritysskenessä. Uuden konseptin lanseeraus jakelukanavineen on tänä päivänä kovin erilaista verrattuna vaikkapa 15 vuoden takaiseen. Digitaaliset jakelukanavat ovat mullistaneet esimerkiksi pelialan. Siinä missä itsekin tuli vielä teininä ostettua pelit kivijalkamyymälästä, niin nykyään nämä ladataan tietty netistä. Välitön mielleyhtymä tästä tuli ystäväni Kari Jakobssonin pelifirman Rumilus Designin liiketoimintamalliin. Toisaalta myös markkinointitutkimusala on digitalisaation myötä mullistunut totaalisesti. Erittäin pienessä marginaalissa ovat enää tänä päivänä postitse toimitettavat kyselyt ja toisaalta myös puhelinkenttänä toteutettavat tutkimukset ovat radikaalisti vähentyneet viime vuosina. Luonnollinen selitys on siinä, että M3 Researchin kaltaiset toimijat ja pääosin Internet-paneeleihin nojaavat metodit ovat todella paljon nopeampia ja halvempia ratkaisuja. Eikä edustavuuksissakaan tänä päivänä juuri eroja ole Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa jossa Internet-penetraatio on tilastojen mukaan päälle 90 %.
 |
| Luova tuho- aina ajankohtainen |
Mero viittasi esityksessään myös erääseen suosikkikäsitteistäni eli "Luovaan tuhoon". Vanha kunnon Schumpeter sen todellakin tiesi jo 1940-luvulla; Jos et uudistu, niin kuihdut pois. Viitteitä luovasta tuhosta on tunnistettavissa myös markkinointitutkimusalalla, jossa eräät suurimmista pelureista ovat olleet enemmän tai vähemmän vaikeuksissa, koska digitalisaation mukanaan tuomat muutokset ovat mullistaneet toimialan logiikkaa nopeammin kuin eräät yritykset olivat varautuneetkaan.
Mainitsemisen arvoisia nostoja Meron esityksessä oli mm. vastaus kritiikkiin, jota menestyksekkään exitin tekevät omistajat kotimaassa usein kohtaavat myydessään yrityksensä ulkomaille. Mero alleviivasi, että tällaiset yrittäjät usein tuovat jatkossakin suomalaisille startupeille osaamista ja resursseja esimerkiksi pääomasijoittajina eli bisnesenkeleinä. Mero myös korosti, että usein raha ei sinänsä ratkaise startupin menestystä, vaan ennemminkin kyky tuoda innovaatio nopeasti markkinoille. Tätä kokeilemisen kulttuuriahan mm. Aalto yliopiston MIND-ryhmä on saarnannut jo vuosikaudet. Myös slogan "Mieluummin A-tason tiimi ja B-tason idea kuin päinvastoin" jäi hyvin mieleen.
Pidin kyllä Meron esityksestä, jossa oli mukana sopivasti provokaatiota. Useampi old school -yrittäjä nimittäin ilmoitti käytäväkeskusteluissa olleensa vahvasti eri mieltä muutamista puhujan nostoista.
 |
| Futuricessa luotetaan pehmeisiin arvoihin |
Nevanlinna edusti näkemyksiltään äärimodenia liikkeenjohtoa, joka nojaa pitkälti avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Erityisesti sytyin miehen sloganista: Transparency brings sXXX loads of goods. Tämän kun suomalaiset organisaatiot esimerkiksi urheilun kentässä sisäistäisivät, niin pääsisivät paljon helpommalla. Futuricessa oli muutenkin hommat kieltämättä erittäin vakuuttavasti hallussa. Yritys esimerkiksi rajoittaa kasvunopeuttaan, jotta yrityskulttuuri ehtii seurata mukana. Omassa väitöskirjassani tuli vastaan useampia organisaatioita, jotka eivät tätä olleet sisäistäneet. Poikkeuksetta se johti ongelmiin.
Jos vedetään mutkia suoraksi ja kiteytetään Futuricen menestyksen kulmakivet muutamaan seikkaan, niin ne olisivat Nevanlinnan presiksen perusteella seuraavat:
- Vahva intohimo, joka puskee läpi organisaation
- Läpinäkyvyys ja suora vuorovaikutus ihmisten välillä
- Luottamus ja työntekijöiden rohkaiseminen itsenäisiin päätöksiin ja vastuunottamiseen
Ennen taukoa vielä Mikko Roberts Oy Roberts Ab:lta taustoitti hieman tauolla jaettujen marjajuomien taustaa ja oman yrityksensä viime aikojen käänteitä. Vähittäiskauppabisneksen koventuminen johti siihen, että Roberts joutui punnitsemaan liiketoimintamallinsa uusiksi ja tätä kautta avautui kokonaan uusi bisnes kansainvälisiltä elintarvikemarkkinoilta. Muutos on siis todellakin mahdollisuus.
Kansainvälistymistä ja uutta työtä
Tauon jälkeen lavalle asteli Vahterus Oy:n Mauri Kontu. Vahterus voi olla suurelle yleisölle tuntematon toimija, mutta kyseessä on siis Uudenkaupungin Kalannista operoiva konepaja, joka vaihtaa tällä hetkellä noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Mauriin olin törmännyt jo työurani alkutaipaleella kauppakorkean Kasvamo-hankkeessa. Vahteruksen tarina on hieno esimerkki siitä, että pieneltäkin paikkakunnalta voi löytyä todellisia menestystarinoita. Keskelle syvintä lamaa vuonna 1990 perustettu yritys toimii tänä päivänä globaalisti ja vie 97 % liikevaihdostaan ulkomaille. Jälleenmyyntiä Vahteruksella on yli 50 maassa.
Yrityskasvun taustatekijöitä Vahteruksessa olivat se, että yrittäjät tekevät sitä mistä todella pitävät, yrityksellä on selkeä tarkoitus (energiansäästö) ja sillä on hyvä porukka kasassa. Kontu korosti, että Vahterus toimii alalla, joka ei ole kovin innovatiivinen, mutta tarjoaa kuitenkin paljon kasvun mahdollisuuksia. Markkinan mittakaavasta kertoo se, että Vahteruksella on tällä hetkellä noin 0,2 %:n markkinaosuus.
Päivän päätti TSE:n yrittäjyyden professorin, suuresti kunnioittamani, Jarna Heinosen puheenvuoro. Sivuhuomautuksena, että Jarnalle kuuluu suurin kiitos siitä, että allekirjoittaneen tittelinä on tätä nykyä kauppatieteiden tohtori.
Jarnan puheenvuoro kulki otsikolla "Muuttuva työ- hyödyntämätön mahdollisuus". Esityksessä käytiin läpi mm. ammatteja, joiden voidaan olettaa pitkässä juoksussa häviävän. Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelualat eivät niinkään ole vaarassa, mutta teollisuus taas on. Tämä ei sinänsä yllätä, sillä jo vuosiahan on puhuttu Suomen muuttuvan enemmän ja enemmän palveluyhteiskunnaksi. Ja taas voimme palata digitalisaatioon ja sen rooliin tässä kehityksessä. Pienenä knoppina todettakoon, että Jarnan mukaan hotellinjohtaja on ammatti, joka häviää viimeiseksi. Toki uusia ammattiryhmiä myös syntyy. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Personal Trainerit.
 |
| Työ muuttuu. |
Henkilökohtaisesti Jarnan tuntevana yllätyin positiivisesti muutamasta urheilumetaforasta, joita hän oli esitykseensä ansiokkaasti ujuttanut. Selänne-Granlund parivaljakon menestys Olympiakisoissa todella on mainio esimerkki sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta ja tiedonsiirrosta mestarilta oppipojalle. Myös Jarnan esityksessä toistuivat luovuus, rohkeus ja kaavoista poikkeaminen menestystekijöinä. Esityksensä päätteeksi Jarna hakikin mainion esimerkin luovuudesta amerikkalaisen jalkapallon parista.
Yhteenvetona, hyvä tapahtuma joka herätti ajatuksia. Kannatti osallistua.
KTT Arto Kuuluvainen
Tutkimuspäällikkö
M3 Research A/S
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti