Elämän Pelikirja -podcast

Blogi jatkaa hiljaiseloaan, mutta tähän väliin vahva kuuntelusuositus allekirjoittaneen ja Tony Salmelaisen podcastille. Vieraslista on huikea ja mukana on ex-urheilijoita lukuisista eri lajeista ja eri sarjatasoilta. Aina NHL:stä ja Valioliigasta Rugbyyn.

Alta podin kuvausta:

Elämän pelikirja on podcast, jota tehdään rakkaudesta urheilijoihin. Podcastia isännöivät entinen NHL- ja maajoukkuejääkiekkoilija Tony Salmelainen sekä suomalaisen urheilumarkkinoinnin eturivin asiantuntijoihin jo vuosikymmenen kuulunut kauppatieteiden tohtori Arto Kuuluvainen. Elämän pelikirja- podcast haluaa nostaa esiin entisten urheilijoiden tarinoita sekä näiden ajatuksia ja kokemuksia erityisesti uran loppumiseen liittyen. Jo tutkimuksiinkin nojaten voimme todeta, että urheilu-uran loppuminen voi olla urheilijalle valtava shokki joka laittaa koko identiteetin ja elämän kerralla uusiksi. Etenkin tämä korostuu silloin, kun urheilija ei itse pääse päättämään uransa loppumisesta. Tästä Tonylla on omakohtaista kokemusta. Podcastissa peilataankin kokemuksia eri lajien ja eri aikakausien urheilijoiden kanssa. Uskomme, että näistä keskusteluista on paljon hyötyä jokaiselle urheilijaksi itsensä identifioivalle. Eri jaksoissa painotamme hieman eri teemoja ja käsitellyksi tulevat mm. päihteet, mielenterveys sekä urheilijaidentiteetti ja siitä luopuminen.

 

Twitter: https://twitter.com/EPelikirja

Facebook: https://www.facebook.com/elamanpelikirja

LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/elämän-pelikirja-rakkaudesta-urheilijoihin

Instagram: https://www.instagram.com/elaman_pelikirja/

Päivityksiä

Blogin ylläpito on valitettavasti jäänyt nyt muiden kiireiden jalkoihin, mutta jos allekirjoittaneen viime aikojen tapahtumat kiinnostavat, niin tässä suht tuore podcast-visiitti (Lieskivi & Kautto: Viikon vieras). Käytiin poikien kanssa uraani läpi pidemmän kaavan kautta:

Spotify: https://open.spotify.com/episode/67Gjlioy8NUnrbzzhYcQfl?si=DuhNlpd2RJOAeLoMkh9zfg&fbclid=IwAR3tWbOv983EZ1jQSjhpEyg1JuHscgqd59kHxNONW_FyWIJS1Um7ye8zht4

Sponsorointisparrausta nuorille urheilijoille

Päivitetääs pitkästä aikaa blogiakin. Viime keväästä saakka olemme Branden kanssa tehneet todella mielenkiintoista projektia Kuopion alueen Urheiluakatemialle. Projekti koostuu useammasta osiosta, mutta kantava idea on auttaa nuoria urheilijoita sponsorointiin ja urheilumarkkinointiin liittyen. 

Ollaan kollegani, ex-maajoukkuetason hiihtäjä, Anne Mäkisen kanssa laitettu huolella käsiä saveen projektin aikana. Settiin on kuulunut mm. 4 sponsorointisparraus-sessiota urheilijoiden kanssa. Tyypillisesti homma on mennyt niin, että ensin Tohtori Kuuluvainen maalaa ison kuvan sponsoroinnin muutoksesta, urheilumarkkinoinnista ja benchmark-caseista meiltä ja maailmalta. Tämän jälkeen Anne kertoo kokemuksia ja käytännön esimerkkejä omalta uraltaan.

Kuva: Marika Makkonen

Vaikka kuulostaakin to-del-la kliseeltä, niin noissa työpajoissa tuntee aidosti tekevänsä työtä jolla on tarkoitus. Kun näitä nuoria urheilijoita hieman rohkaisee ja raaputtaa pintaa, saa hämmästyä miten vahvoja ja vaikuttavia tarinoita taustoilta löytyykään. Melkein meni roska silmään tällaisella karskimmallakin kaverilla. Ja mikä potentiaali näissä stooreissa onkaan myös sponsorien näkökulmasta. Ai että! 

Tallenne yhdestä sparrauksista löytyy täältä (kesto noin 1 h): https://kuopio.kurssi.tv/videos/arto-kuuluvainen/

Osana projektia on sparrattu myös Kuopion alueen Urheiluakatemian johtoryhmää uuden strategian tiiimoilta. 

Projekti huipentuu Sports Meets Business -seminaariin 1.10.2019 (Kuopion Saana; pieni introvideo yllä).

Ilmoittautuneita on jo yli 100 henkeä ja mukaan saadaan kivasti niin urheilun kuin liike-elämänkin edustajia. Allekirjoittanut juontaa seminaarin sekä vetää keynote-puheenvuoron modernista sponsoroinnista. Puhujakokoonpano on muutenkin loistava. Mukana on Brande-kollegani Anne Mäkinen & Lasse Riitesuo, CoPlaysin toimitusjohtaja Markus Kauppinen sekä Veikkauksen sponsoroinnista Johanna Kozul. Päivä huipentuu matchmaking-tapahtumaan, jossa nuoret urheilijat pääsevät tapaamaan yritysten edustajia.

Esittelimme projektiamme myös Olympiakomitean Huippuvaiheen Kaksoisura -seminaarissa (Otsikolla "Urheilijan brändäys ja työelämäyhteyksien luominen".) Jos kiinnostaa, niin preseemme pääset tutustumaan täältä: Urheilijan brändäys ja työelämäyhteydet, esitys

Kuva: Vicente Serra/ Kuopion kaupunki

Voin kertoa, että tästä projektista keskustelen enemmän kuin mielelläni. Ja tuntuuhan tuo myös kiinnostelevan ympäri Suomen. Jos haluat kuulla lisää, niin pistä viestiä tai soittele. Sparraillen & jaan kokemuksia enemmän kuin mielelläni. Sharing is Caring.

Valitut mediaesiintymiset

Olen viime vuosina antanut eri medioille kymmeniä urheilubisnestä, sponsorointia ja urheilumarkkinointia koskevia haastatteluja. Blogini oikeasta reunasta löydät valtaosan näistä haastatteluista.

Jos siis urheiluliiketoiminta kiinnostelee, niin tsekkaas. Aika kattavasti on eri ilmiöitä tullut pyöriteltyä. Ja erityisesti noissa radiojutuissa päästään jo syvällekin urheilubisneksen maailmaan...

Tässä tuoretta kamaa Urheilulehdestä:

Urheilujohtaminen tarjoaa mahdollisuuksia moneen

Joskus kesällä 2018 Turun yliopiston oikeustieteilijöiden ELSA (the European Law Students' Association) -järjestö pyysi haastattelua jäsenlehtensä urheiluoikeutta käsittelevään teemanumeroon.

Olin jo kutakuinkin unohtanut koko homman, kunnes posti toi parisen viikkoa sitten kyseisen aviisin postiluukkuuni. Täytyy antaa opiskelijoille täysi tunnustus. Todella laadukasta tekemistä. Urheilujohtamisen - ja -markkinoinnin lisäksi lehdessä käsitellään mm. dopingia, urheilun etiikkaa, urheiluväkivaltaa ja esportsia. Juridisella painotuksella luonnollisesti.

Haastattelussani käydään hieman läpi omaa uraani, urheilumarkkinoinnin perusteita, urheilujohtamista urana sekä urheilujohtamisen trendejä.

Valitettavasti julkaisu on ainakin toistaiseksi tainnut hävitä bittiavaruuteen, mutta ilmestynee taas jossain vaiheessa ELSA Turun kotisivuille.

Skannattu versio löytyy joka tapauksessa täältä.
https://www.dropbox.com/s/1jphiegw4sh0c7t/Elsa%20News%20Arto%20Kuuluvainen.pdf?dl=0

CoPlays yhteistyöhön FC Barcelonan kanssa! Kyllä, luit oikein.

Kuten blogini ja sosiaalisen median kanavieni seuraajat ovat varmasti huomanneetkin, niin olen ollut alusta saakka mukana SportTech -startup CoPlaysissa. Bloggasinkin vuosi sitten aiheesta: http://kuuluvainen.blogspot.com/2017/12/sukellus-startup-maailmaan-aika.html

Vaikka omistusosuuteni CoPlaysista onkin pieni, niin olen kesästä saakka advisor-roolini lisäksi kuulunut myös yrityksen hallitukseen. Hiljattain saatiin julki meidän, ja oikeastaan Suomenkin, mittakaavassa suuri uutinen. Lähes vuoden hieromisen jälkeen saatiin vihdoin maaliin yhteistyömme FC Barcelonan kanssa. Kyllä vain. Maailman arvokkaimpiin kuuluva futisbrändi halusi yhteistyöhön nimenomaan meidän kanssamme.

Barcan uutisointia CoPlays-yhteistyöstä

Referenssinä Barca on melkoisen kova ja mediassakin breikattiin mukavasti. Se on kuulkaas sellainen juttu, että ostettuna tuo näkyvyys olisi ollut CoPlaysin kaltaisen startupin saavuttamattomissa. Hyvällä tarinalla ja maailmanluokan referenssillä saatiinkin kymmenien tuhansien eurojen arvosta näkyvyyttä suomalaisessa mediassa. Käytännössä kaikki tärkeimmät mediat YLEä lukuunottamatta tarttuivat aiheeseen. Tsekkaas alta:

Helsingin Sanomat:
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005858317.html

Lehdistötiedote:
http://news.cision.com/fi/republic-of-communications/r/suomalainen-digiyritys-sopimukseen-fc-barcelonan-kanssa---suurseura-kehittaa-coplays-oy-n-kanssa-val,c2639787

FC Barcelonan uutinen:
https://barcainnovationhub.com/interactive-technologies-coaches/

Good News Finland:
http://www.goodnewsfinland.com/coplays-strikes-deal-with-fc-barcelona/

Talouselämä:


https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalainen-startup-yhteistyohon-fc-barcelonan-kanssa-unelmasta-tuli-totta/b21e2c7c-f3cb-3469-a2e3-06b3da791780

Itä-Savo:
https://ita-savo.fi/uutiset/urheilu/4ccf80e9-4880-429e-bf3a-f165f5488df8

Kauppalehti:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalainen-coplays-solmi-sopimuksen-fc-barcelonan-kanssa-urheilumarkkina-on-maailmalla-aika-paljon-isompi-kuin-suomessa/d28aa23e-da9c-3a96-a7ab-ea56d660e53e

Jos aikaa löytyy, niin voisin joku päivä avata Barca-diilin taustoja myös blogissani. Pari viikkoa sitten niitä valotettiinkin Mestis-seminaarissa toimari Markus Kauppisen kanssa. Markus nimenomaisesti on mies diilin taustalla. Oma roolini oli lähinnä sparrailu ja ihmettely, joten kunnia huikeasta sopimuksesta kuuluu tässä tapauksessa ihan muualle kuin tohtori Kuuluvaiselle.

Erittäin mielenkiintoista oli kuitenkin seurata prosessia sisäpiiristä. Harvoin, jos koskaan, suomalaiset startupit nimittäin pääsevät samaan pöytään tämän mittakaavan jättiläisten kanssa.

Jos yhteistyömahdollisuudet, tai Barca-diilin tarina kiinnostaa, niin pistä viestiä arto.kuuluvainen@gmail.com.  Katsotaan mitä keksitään.

Länsirannikon Salibandyfoorumi: Salibandyn myynti ja markkinointi

Jos salibandyyn liittyvät ilmiöt kiinnostavat, niin pistäs seurantaan Länsirannikon Salibandyfoorumin podcast. Tällä kertaa pohdimme salibandyn myyntiä ja markkinointia. Vieraana TPS Salibandyn myyntipäällikkö Ilmari Helin.

https://soundcloud.com/arto-kuuluvainen/episodi-6-salibandyn-myynti-markkinointi-vieras-ilmari-helintps-salibandy

Miksi markkinointipäättäjän pitäisi kiinnostua eSportsista?

Vieraskynäilin parisen viikkoa sitten Harri Jalosen pyynnöstä VaCoSBE -hankkeen blogiin eSportsista ilmiönä. Ilmiönä, joka avaa markkinoijille mahdollisuuksia tavoittaa kohderyhmistä hankalimman. Vai sattuuko sinulta löytymään takataskusta uskottava markkinointiresepti miespuolisten millenniaalien tavoittamiseksi? Jo tästäkin syystä esports on ilmiö, johon kannattaa tutustua. 

Jos muuten eSports kiinnostaa bisnesnäkökulmasta, niin kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi Harriin tai Jaakko Haltiaan. Kyseinen VaCoSBE-projekti on poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Ajatuksena on mm. tarjota osallistuville yrityksille ymmärrystä tulevien työntekijöiden ja asiakkaiden arvomaailmasta sekä väylistä milleniaalien sekä Z- ja Alpha- sukupolvien tavoittamiseen. Ja osallistuminen tuskin jää tällä kertaa hinnastakaan kiinni. 

Tsekkaa VaCoSBEn sivut & bloggaus täältä: https://lnkd.in/eK9Uu4V

Espoo- tuo suomalaisen edustusurheilun ikuinen mysteeri

Mitä tulee mieleen espoolaisesta urheilusta? Lukematon määrä konkursseja ja totaalisia epäonnistumisia. Kyllä. Mutta myös loistavaa juniorityötä useissa lajeissa. Usein menestyvä edustustason urheilu kulkee vähintään jossain määrin käsi kädessä laadukkaan juniorityön kanssa. Espoossa näin ei kuitenkaan tunnu olevan. Miksi? Syitä löytyy varmasti useita.

Espoossa kaupunginosilla tuntuu olevan vahvemmat identiteetit kuin kaupungilla itsellään. Tämä juontanee juurensa siihen, että Espoo on kuitenkin nuorehko kaupunki, jonka asukkaiden juuret ovat usein muualla. Tämä vaikeuttaa yhteisöllisyyden syntyä, koska ei ole juurikaan yhteistä historiaa jota käyttää esimerkiksi viestinnällisenä tehokeinona. Kaikista merkittävin syy espoolaisen edustusurheilun heikolle jamalle löytyy kuitenkin pitkäjänteisyyden puutteesta.

Tutkitusti voidaan sanoa, että otollisin ikähaarukka lapsille kiinnittyä urheiluseuraan on siinä 7-8 vuoden tietämillä. Lisäksi on todettu, että yhden kannattajasukupolven kasvattaminen vie keskimäärin 10-15 vuotta. Hmmm. Katsotaanpas mitä Espoossa on tapahtunut vaikkapa parinkymmenen vuoden aikajanalla. Jääkiekossa oli Kiekko-Espoo, joka vaihtoi nimensä Bluesiksi, joka teki konkurssin. Tilalle tuli Espoo United, joka pyristeli pari vuotta ja ajautui konkurssiin.

Jalkapallossa? Pitkälti samanlainen stoori. Koripallossa? Sama juttu. Pointtinani on se, että miten ihmeessä yhteisöllistä kannattajakulttuuria edes voisi syntyä, jos seurojen nimet (ja itseasiassa myös koko seurat) vaihtuvat lajikohtaisestikin muutaman vuoden välein. Vastaus: Ei mitenkään. Samaan aikaan naapurissa on Helsinki, jonka seuroilla on erittäin vahvoja brändi-identiteettejä. Oletettavasti espoolaiset kannattavat paljon helsinkiläisiä seuroja, kuten HJK, HIFK ja Jokerit. Mutta kannattavatko helsinkiläiset espoolaisia seuroja? Eivät tietenkään.

Ja koska espoolaiseen lätkään järjettömät määrät omaa fyrkkaansa pumpannut Jussi Salonoja kritisoi espoolaisia yhteisöllisyyden puutteesta urheilun saralla, on espoolainen urheilu taas kerran ns. kuuma peruna. Tässä pari viime viikkoina medialle antamaani haastattelu asian tiimoilta:

Radio Helsinki (Espoo Talks)

Helsingin Sanomat

Jos tarinat espoolaisesta urheilusta kiinnostavat enemmänkin, niin suosittelen hankkimaan Urheiluseurojen Sisäpiirissä -kirjamme. Siinähän niitä seuratarinoita on avattu lukuisia ja monesta lajista.

Ja samasta aiheesta olen toki viisastellut Hesariin aiemminkin. Tästä linkki Tero Hakolan mainioon artikkeliin vuodelta 2017: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005190659.html

Länsirannikon Salibandyfoorumi: Yhteisö kasvaa!

Maaliskuun alussa perustamani Turun Seudun Salibandyfoorumi muutti sittemmin nimensä Länsirannikon Salibandyfoorumiksi. Ensimmäisen 2,5 kuukauden aikana Facebook-ryhmä on houkutellut jäsenekseen jo noin 500 salibandy-ihmistä. Arviolta 90 % näistä asuu Turussa tai lähikunnissa. Eli alueellisesti foorumilla alkaa jo olla ihan kiva tavoitettavuus salibandyväen keskuudessa.

Ja hiljattain vietiin tätä harrastusta vielä hieman pidemmälle lanseeraamalla Länsirannikon Salibandyfoorumin oma Podcast. Co-hostina allekirjoittaneen seurana häärii Ossi Laine. Vakiopanelistiksi kiinnitettiin Jani Penttilä.



Ensimmäisen Podcastin pääteemana oli turkulaisen AFC Campuksen pelikausi 2005-2006. Voidaan sanoa, että tuolla kaudella turkulainen opiskelijaseura oli voiton päässä Salibandyliigasta.

https://soundcloud.com/arto-kuuluvainen/lansirannikon-salibandyfoorumi-podcast-episodi-1

https://soundcloud.com/arto-kuuluvainen/lansirannikon-salibandyfoorumi-tero-sinisalon-haastattelu-parempi-aanenlaatu

Miksi tätä tehdään? Siksi, että lajikulttuuri ei synny itsestään. Jonkun täytyy kääriä hihat ja jostain syystä itselläni on jonkinlainen sisäsyntyinen tarve puskea ideoitani käytäntöön hyvinkin rivakasti. Lisäksi koen tärkeäksi, että seuraavat lajisukupolvet oppivat tuntemaan lajihistorian. Salibandyssa historia on vielä sen verran lyhyt, että tällaiset tarinat on tässä vaiheessa vielä helppo taltioida.

Jos et jaksa kuunnella koko 45 minuutin settiä, niin alla Podcastin suuntaa-antava rakenne:

00.00-13:00 Esittelyt + keskustelua viime aikojen tapahtumista alueella

13:00-31:25 Jonnet ei muista -osio:
AFC Campus 2005-2006
- Mitä tekijöitä oli Campuksen Liigakarsintoihin johtaneen kauden taustalla?
- Mitä Campuksen treeneissä tehtiin?
- Mitä oli campuslainen antisalibandy?
- Mikä tarkoittaa porilainen salibandygeeni?
- Miten Campus varautui kulisseissa mahdolliseen liiganousuun?
- Millä katsomoita täytettiin?
- Miten nimimerkki ”Urheilutoimittaja” liittyy Campus-ilmiöön?
- Miksi vantaalaisessa pukukopissa oli pullollinen ulostuslääkettä?

31:25-45:40 Ensi kausi
- Mitä odotuksia SB Hirvensalolla ja SC Toivolla on ensi kauteen liittyen?
- Millainen kaupunkisarja on suunnitteilla Turkuun?
- Mikä on optimaalinen rosterin koko III-divariin?

AC HaKi -manageri Tero Sinisalon muistelot karsintasarjasta omana bonus trackinaan. Kesto 7,5 minuuttia.

Enjoy!

Ja jos yhteistyö Länsirannikon Salibandyfoorumin kanssa kiinnostaa, niin ota yhteyttä.

Case: SponsorOptimizer. Julmetun pitkä matka kohti tehokkaampaa sponsorointia.

Jos sponsorointi on lähellä sydäntäsi, niin olet mahdollisesti jo huomannutkin, että toimme hiljattain, yhteistyössä viestintä- & pr-toimisto Republic of Communicationsin kanssa Suomen markkinoille sponsorointityökalun nimeltään SponsorOptimizer. Ja jos koet, ettei nyt oikein napostele lukea tarinaa SponsorOptimizerin taustoista, niin voit toki imaista oleellisimmat tiedot konseptista myös tästä: Sponsoroinnissa tunne saa nyt vierelleen järjen.

Mikä ihmeen sponsorointityökalu? Kyseessä on jäätävän kokoiseen kuluttajatutkimukseen perustuva Excel-työkalu, jossa sponsorointikohteet ja sponsorit pystyvät helposti hakemaan arvomaailmaltaan parhaiten sopivia kumppaneita 39 eri arvon ja/tai näiden kombinaatioiden suhteen.

Havainnollistetaan hieman; SponsorOptimizer kertoo selvästi, että suomalaiset näkevät salibandymaajoukkueen edustavan energisyyttä. Kun salibandymaajoukkueelle haetaan potentiaalisia uusia yhteistyökumppaneita yritysmaailmasta, rankkaa työkalu kaikki mitatut noin 270 yritys-/tuotebrändiä järjestykseen näiden arvomaailmasta kuluttajille heijastuvan energisyyden suhteen. Yhdellä klikkauksella salibandyliiton myynnissä esimerkiksi nuori mestari Nikunen saa ajettua jokaisesta mitatusta yrityksestä/tuotteesta brändikartat ja vertailtua näitä salibandymaajoukkueen vastaaviin. Tältä pohjalta on huomattavasti fiksumpaa ja uskottavampaa lähteä rakentamaan yhteistä tarinaa. Sama toimii toki myös toisinpäin, eli yritykset voivat hakea kuhunkin tarpeeseen arvomaailmaltaan sopivimmat sponsorointikohteet parilla klikkauksella.

Kuinka moni suomalainen urheiluseura- tai -liitto, musafestari, teatteri-, museo- tai vaikkapa hyväntekeväisyysjärjestö on tähän saakka havainnollistanut arvomaailmojen yhteensopivuutta ensimmäisessä tapaamisessa ajankohtaisilla brändikartoilla? Niinpä.

Kaupanpäälle tarjoamme jokaiselle asiakkaallemme myös bränditutkimuksen, jossa käydään läpi tunnettuus, kiinnostavuus, suosittelu, toimialapositio, arvovertailut pääkilpailijoihin arvoihin ja niin edelleen.

Kuulostaako hienolta? Sitä se onkin, mutta voin kertoa, ettei SponsorOptimizer- konseptin tuominen Suomeen ollut mikään pikasprintti. Tässä blogauksessa käydään läpi matka ideasta SponsorOptimizerin Suomen lanseeraukseen.

Siitä se ajatus sitten lähti….

Kuten tähän blogiin aiemmin tutustuneet tietävätkin, oma taustani on vahvasti urheiluliiketoiminnassa sekä akateemisessa tutkimuksessa. Vaihdoin akateemisen pestini Turun kauppakorkeakoululta yksityisen sektorin houkutuksiin loppuvuodesta 2013. Taustaani peilaten ei ollut varmaan järisyttävä yllätys, että aloin pian kelailla millainen tutkimus voisi auttaa suomalaista urheilua kehittämään markkinointiaan ja myyntiään.

Ensimmäisiä havaintojani oli, että asiakkaiden segmentointi on suomalaisessa urheilussa vielä lapsenkengissään. HJK oli kyllä toteuttanut katsojistaan oikein pätevän segmentoinnin, mutta muuten suomalaisen urheilun asiakasymmärrys tuntui kauniisti sanottuna minimaaliselta. Törmäsin useisiin esimerkkeihin tästä. Liigaseuran toimitusjohtajan kuvaus tyypillisestä asiakkaasta voidaan osoittaa jo silmämääräisesti vääräksi. Toisen suuren lajin pääsarjaseuran hallituksen käsitys seuransa edustamista arvoista osoitetaan sidosryhmätutkimuksella eroavan todella paljon mm. jäsenien näkemyksistä ja niin edelleen.

Rakensinkin pikaisesti kunnianhimoisen tutkimussuunnitelman urheilunkuluttajien motiivipohjaisesta segmentoinnista ja lähdin sparraamaan ideaani muutamien suomalaisen urheilumarkkinoinnin eturivin osaajien kanssa. Nämä keskustelut vahvistivat näkemystäni asiakasymmärryksen parantamisen tarpeellisuudesta, joskin sain samalla myös hyvän palautuksen reaalimaailmaan. Poikkeuksetta kaikki pitivät ideaani hyvänä ja kiinnostavana, mutta samaan aikaan varoittelivat siitä, että kaupallistamispotentiaali on tässä maassa hyvinkin rajallinen. Toisin sanoen, kovin harvalla urheilujohtajalla riittää näkemystä investoida edes muutamaa tonnia tutkimuspalveluihin, vaikka voisi pitää hyvinkin todennäköisenä, että investoinnin ROI tulisi olemaan pitkässä pelissä moninkertainen. Ideaani päästiin kuitenkin testaamaan Salibandyliiton (Salibandyliigan) kanssa. Projektin lopputuloksena syntyi segmentointi, jota edelleenkin pidän yhtenä syvimmälle asiakkaiden motiiveihin menevistä tutkimusprojekteista, joita suomalaisessa urheilumarkkinoinnissa on toteutettu. Samaan hengenvetoon on todettava, että projektin päätyttyä olin joutunut myöntämään, että ei ole kovinkaan kustannustehokasta käyttää työaikaa kyseisen konseptin myyntityöhön. Kun työnkuvan ytimessä on myynti, niin tutkimuksellinen idealismi joutuu valitettavasti välillä siirtymään taka-alalle. Money talks, you know.

Keskustelin kuitenkin asiasta vielä tanskalaisen esimieheni kanssa ja hän linkitti minut välittömästi Gersdorff Research -nimisen tanskalaisfirman kanssa. Yrityksen perustaja Claus Gersdorff on entinen kollegani, jota en kuitenkaan koskaan ehtinyt kasvokkain tavata, miehen siirryttyä yrittäjäksi vain pari kuukautta sen jälkeen, kun olin itse aloittanut Bilendin (eli silloisen M3 Researchin) palveluksessa. Claus oli vuonna 2015 lanseerannut Tanskassa uuden sponsorointitutkimus-konseptin, SponsorOptimizerin, ja oli jo onnistunut saamaan asiakkaikseen monia merkittäviä tanskalaisia organisaatioita. Suomessa näistä tunnetuimpia lienevät mm. futiksen suurseurat FC Kööpenhamina, Teemu Pukin Brøndby IF, FC Midtjylland, Köpiksen eläintarha sekä Tanskan jalkapalloliitto. Lisäksi asiakkaina oli jo mm. hyväntekeväisyysjärjestöjä, musiikkitapahtumia sekä yrityspuolelta erityisesti pankkeja.

SponsorOptimizer-konsepti herättikin heti kiinnostukseni. Urheilumarkkinointia sivuavat akateemiset tutkimukset olivat jo vuosia alleviivanneet kohteiden ja sponsoreiden brändien arvojen yhteensopivuuden tärkeyttä menestyksekkään yhteistyön ajurina. Tämä ”brand fit” tai kongruenssi on kuitenkin jäänyt valitettavan usein höttöisäksi yläpilveksi, eikä ajatus ole käytännössä kovinkaan usein siirtynyt käytäntöön. Onnistuneissakin caseissa kyse on ollut enemmänkin sattumasta tai asianomaisten hyvästä intuitiosta. Erittäin harvoin yhteistyön taustalta on sen sijaan löytynyt mitään järjestelmällistä, dataperusteista, päätöksentekomallia. Tähän tarpeeseen SponsorOptimizer vastaa.

Neuvottelukierros. Jos toinenkin…

Olen aina ollut suomalaisen urheilumarkkinoinnin suhteen idealisti. Yksi työurani motivoivimpia tavoitteita on ollut järjen ja datan tuominen suomalaisen urheilun kaupalliseen puoleen. Tätä olen aiemmin toteuttanut pitkälti erilaisten luennointi- ja koulutuskeikkojen kautta. Unohtamatta tietenkään aktiivista saarnaamista sosiaalisessa ja perinteisemmässäkin mediassa. 

Viime vuosina olen kuitenkin lyönyt käsiä syvemmälle saveen ja näinkin SponsorOptimizerin olevan erinomainen työkalu maamme urheilubisneksen kehittämiseen. Neuvottelut ottivat kuitenkin selvästi pitempään kuin olin alkuun arvellutkaan. Kuten tanskalaisten kanssa bisnestä tehneet varmaan tietävätkin, niin vanha kauppiaskansa osaa kyllä neuvottelukikat. Siinä missä Suomessa olen usein tottunut hyvin suoraviivaisiin ja nopeisiin neuvotteluihin, niin tällä kertaa mallia hiottiin selvästi tarkemmin ja pidempään. Molempia osapuolia tyydyttävä diili kuitenkin saatiin aikaiseksi.

Seuraava askel oli etsiä rahoitusta ja yhteistyökumppaneita Suomesta. Vaikka keräsimmekin luonnollisesti datan omasta kuluttajapaneelistamme, on tällä tietenkin sisäinen hinta. Eikä se ole näin valtavassa projektissa mitään taskurahoja. Asiakkaita oli siis vakuutettava mukaan projektiin jo ennen kuin sen toteutumisesta oli edes ihan 100% varmuutta. Ei muuta kuin lisää rasvaa tukkaan ja myymään.  

Esittelin ideaa alkuun muutamille sopivaksi kokemilleni potentiaalisille yhteistyökumppaneille. Pian löysimmekin yhteisen sävelen Republic of Communicationsin kanssa. Tämä lukuisia palkintoja viime vuosina napsinut Vuoden 2017 viestintätoimisto (MTL Communications Awards) edustaa hyvin sitä osaamistasoa, jota etsimme kumppaneiltamme. On aina mukavampaa tehdä yhteistyötä parhaiden kanssa. Toki yhteisymmärryksen nopeaa löytymistä edesauttoi se, että olimme tehneet jo useamman vuoden yhteistyötä muiden projektien tiimoilta. Republic osaa sponsoroinnin aktivoinnin todennäköisesti paremmin kuin kukaan muu Suomessa, joten tämän yhteistyön ”match” on ollut hyvinkin helppo perustella. Me tuomme yhteistyöhön dataa ja insightia, jonka Republic sitten jalkauttaa käytäntöön erilaisten aktivointien muodossa.

Seuraavaksi kontaktoin omasta verkostostani seuroja, liittoja ja yrityksiä, joilla tiesin olevan jo entuudestaan eturivin sponsorointiosaamista. Suurin osa näistä tahoista koppasi SponsorOptimizerin idean ja konseptin tuoman lisäarvon lähes välittömästi. Saimmekin myytyä SponsorOptimizeria jo etukäteen niin hyvin, että olimme käytännössä break evenissä jo ennen datan keruun aloittamista. Tämä oli erittäin tärkeää konseptin sisäisen myynnin näkökulmasta. Olimmehan tekemisissä kokonaan uuden tuotteen kanssa, joka vieläpä poikkesi huomattavasti ns. perustekemisestämme.

Dataa, todella paljon dataa…

Lopulta vuodenvaihteessa 2016-2017 polkaistiin käyntiin massiivinen projektiurakka. Tätä edelsi mm. lomakkeiden kääntämistä tanskasta suomeksi. Lisäksi lomakkeita jouduttiin tietenkin modifioimaan paremmin suomalaista liiketoimintaympäristöä vastaavaksi. Käytännössä esimerkiksi brändilistat menivät pitkälti uusiksi, koska vaikkapa päivittäistavarakaupan toimijoiden osalta Suomen ja Tanskan markkinoiden pelurit ovat kovin erilaiset. Sponsorointikohteet taas piti vaihtaa tietenkin kokonaan kotimaisiin vaihtoehtoihin. 

Vaikka loppupeleissä mittasimmekin sen 270 yritys-/tuotebrändiä sekä reilut 150 sponsorointikohdetta, vaati lopullisen listan vahvistaminen ankaraa pohdintaa. Listat muodostettiin pitkälti niin, että käytiin läpi eri sarjojen, tapahtumien ja järjestöjen kotisivuja ja poimittiin pääsponsoreita omille listoillemme. Lisäksi palloteltiin listoja niiden tahojen kanssa, jotka sitoutuivat tilaamaan SponsorOptimizerin jo ennakkoon. Toisin sanoen, asiakkaiden ääni tuotiin mukaan valintaprosessiin.

Keväällä 2017 meillä oli sitten käsissämme yli 4200 suomalaista kattava, kansallisesti edustava (iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan) erittäin järeä datasetti. Tässä vaiheessa huomasimme, että pari oleellista brändiä oli sittenkin jäänyt mittaamatta. Keräsimmekin vielä N=1000 lisäotoksen tätä tarkoitusta varten. 

Dataa Suomessa toimivasta brändeistä ja suomalaisista sponsorointikohteista siis oli, ja on tietty vieläkin, todella hurjat määrät. Meiltä löytyy todella paljon relevanttia bränditietoa, mutta myös mielenkiintoisia knoppeja, joita olenkin pudotellut eri sosiaalisen median kanavissa pitkin vuotta 2017. Jos esimerkiksi eri palloilusarjojen tai musiikkitapahtumien tunnettuudet, tai futiksen suosio suomalaisten keskuudessa kiinnostavat, kannattaa tsekkailla SponsorOptimizerin Twitter-tili (@SponsorOptimize).

”Virallisesti” SponsorOptimizer lanseerattiin yhdessä Republic of Communicationsin ja Sponsorointi- ja tapahtumamarkkinointi ry:n (SJTM) kanssa järjestetyssä Kohti tehokkaampaa sponsorointia -aamuseminaarissa syyskuussa 2017. Aihe tuntui kiinnostavan, sillä tapahtumaa varten varatun tilan maksimikapasiteetti tuli vastaan jo alle parissa vuorokaudessa tapahtuman julkistamisesta. Paikalle saapuikin noin 50 suomalaista sponsoroinnin, tapahtumamarkkinoinnin ja urheilubisneksen ammattilaista. Hieno sekoitus timanttista ammattitaitoa eri aloilta. Paikalla oli ilahduttavan paljon myös entisiä huippu-urheilijoita. Entisiä Liigakiekkoilijoitakin taisi olla noin kentällisen verran yleisössä. Mielenkiintoista nähdä mitä nämä mestarit saavat aikaan maamme urheilubisneksissä seuraavien vuosikymmenien aikana.

Lanseerauksessa oli häkki täynnä.

Kuvia tapahtumasta löytyy esimerkiksi täältä: https://drive.google.com/drive/folders/0B47vrziP76RrYzZQNWM2VWotekE

Lanseeraustilaisuus meni ainakin järjestäjien silmin oikein hyvin.  Tapahtumasta kerätty palautekin puolsi tätä näkymystä hyvinkin vahvasti. Marginaalista kritiikkiä tuli tilaisuuden kaupallisuudesta, mutta omasta mielestäni on itsestäänselvyys, että ne tahot jotka tällaisissa tilaisuuksissa kustantavat tarjoilut ja tilat sekä järjestävät ohjelman lunastavat tällä oikeuden myös hieman promota omia tuotteitaan tai palveluitaan. Omasta mielestäni tuo tehtiin kuitenkin ihan hyvällä maulla ja fokus pyrittiin pitämään isossa kuvassa. Toki on muistettava, että tietenkään et voi koskaan miellyttää kaikkia. 

Joka tapauksessa, SponsorOptimizerin matka on vasta alussa. Kuten Republic of Communicationsin mainio toimitusjohtaja Hasse Eranka lanseeraustilaisuudessa maalaili, tähtäimeksi on asetettava se, että jatkossa SponsorOptimizer tulee muodostamaan yhden alan standardeista. Täydellisessä maailmassa SponsorOptimizerista tulee joku kaunis päivä se ensimmäinen vaihe, kun sponsorointikohteet ja yritysbrändit alkavat kartoittaa potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Tätä kautta varmistetaan jo heti neuvottelujen alkuvaiheessa, että osapuolten brändeissä on yhteistä arvopohjaista rajapintaa. Tämä, ja vain tämä, mahdollistaa hedelmällisen yhteistyökumppanuuden syntymisen. Toki tätä brand fitia pystyy myös rakentamaan mm. tarinoilla ja raaputtamalla hieman pintaa syvemmältä. Tämä rakennusprosessi muutamalla kansainvälisellä benchmark-casella marinoituna voisi kuitenkin olla sitten jo ihan toisen bloggauksen aihe.

SponsorOptimizer pääsi jo mukaan Arvonluonnin pelikirjaan

Jos aihepiiri kiinnostaa, niin lataa ihmeessä huikea Arvonluonnin pelikirja (ilmaiseksi) tästä linkistä: http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789522166272

SponsorOptimizer on muuten jo mainittu kyseissä teoksessa. Muutenkin valtava hatunnosto Jaakko Haltialle, Harri Jaloselle, Arto Ryömälle, Sasu Tuomiselle ja kaikille muille Tekesin Arvoa Urheilusta -hankkeessa mukanaolleille. Huikea hanke.

 Ai niin. Jos kiinnostus SponsorOptimizeria kohtaan heräsi, niin kerron konseptista tietty mielelläni tarkemmin. Pistä mailia (a.kuuluvainen@bilendi.com) tai viestiä sosiaalisen median kautta ja kutsun sinut vaikkapa kaffelle toimistollemme Fredalle (tai jonnekin muualle). Toki sparrailen aina mielelläni muutenkin urheilubisneksiin liittyen.

#UJT2017 lähestyy!

Urheilujohtamisen Tulevaisuus Foorumi 2017 lähestyy ja lippu kauppa käy hyvään tahtiin. Tervetuloa mukaan! Lippuja saat hankittua esimerkiksi verkkokaupastani tai ottamalla suoraan yhteyttä sähköpostilla (arto.kuuluvainen@gmail.com):
https://holvi.com/shop/urheilujohtaminen/ 

Tässä paikallislehden juttu Foorumiin liittyen:

URHEILUJOHTAMISEN TULEVAISUUS FOORUMI 2017 (PIEKSÄMÄKI)- Mistä oikein on kysymys?

Eletään 1990-lukua, kun (etenkin tuohon maailmanaikaan maan selkeästi vaikutusvaltaisin media) Helsingin Sanomat tekee jutun Pieksämäestä. Juttu ei varsinaisesti mairittele kaupunkia. Tutkimukseen perustuva juttu leimaa Pieksämäen Suomen onnettomimmaksi paikkakunnaksi. Tämä stigma palaa syvälle Pieksämäen orvasketoon. Niin syvään, että kaikuja tuosta jutusta kuulee vielä vuonna 2017. 

Mitä Pieksämäki sitten minulle merkitsee? Kesää, mökkiä, sukulaisia, huikean edullisia liikuntamahdollisuuksia, Pieksämäen Pallo-Seppoja (PiPS), Savon Palloa (SaPa), Pieksämäen Salibandya (Pisaba) ja tennisseura T-70:tä. Positiivisia juttuja. 

Niin. Vanhempani tekivät paluumuuton paikkakunnalle jokunen vuosi sitten. Pieksämäki on paikkakunta, joka on kulkenut mukana läpi elämäni, vaikken ole koskaan kaupungissa asunutkaan. Suuri osa sukuani sen sijaan on, jonka lisäksi kesäpaikkamme sijaitsee Pieksämäellä. Takavuosina myös urheilu kuljetti usein kaupunkiin, sillä Kuopion ja Pieksämäen junnujengit olivat usein samoissa lohkoissa. Sympatiseeraan siis Pieksämäkeä poikkeuksellisen vahvasti. Lisäksi olen hieman sparraillut paikallista lätkäseuraa (PiPS) esimerkiksi sosiaaliseen mediaan liittyen, joskin tuo on lähinnä ollut veljeni projekti.

Hiljattain olen ilolla pannut merkille Pieksämäeltä kaikuneet vahvat signaalit siitä, että kaupunkiin on palaamassa positiivinen vire. Jos pystyn jotenkin kaupunkia auttamaan, niin teen sen hyvin mielelläni. Koska ydinosaamiseni linkittyy vahvasti urheiluun ja urheilubisnekseen, niin olen tietenkin funtsinut Pieksämäen kaupunkibrändin kehittämistä tätä kautta. 

Hyväksi vertailukohdaksi voidaan ottaa vaikkapa samankokoinen Loimaa (Wikipedian mukaan Pieksämäellä asuu vajaat 19 000 asukasta, Loimaalla vajaat 16 500), jonka kaupunkibrändin rakentumisessa Hurrikaani ja Bisons ovat olleet selvästi pieksämäkeläisiä seuroja suuremmassa roolissa. Jos paikan brändääminen urheilun keinoin kiinnostaa, niin erittäin vahva suositus tälle Jaakko Haltian loistavalla bloggaukselle aiheesta: http://www.csb.fi/arvoa-urheilusta-hanke/loimaanlikat/

”Loimaalla ei ole enää kahta liigajoukkuetta, mutta useamman vuoden kestänyt ajanjakso sai aikaan jotain poikkeuksellista. Hurrikaani-Loimaan ja Bisonsien esitykset parketeilla ja joukkueiden saama mediahuomio ovat nostaneet suomalaisten tietoisuutta Loimaasta.

Loimaan yrityselämässä korostuvat vahvasti investoivat teknologiayritykset, mutta laajempaa tietoisuutta niiden olemassaolosta on vienyt eteenpäin urheiluseurojen kautta syntynyt mediajulkisuus.  Nykyisestä asuinpaikastaan riippumatta loimaalaiset ovat olleet piirun verran enemmän loimaalaisia kuin aiemmin.” -Jaakko Haltia

Jos puolestaan katsotaan Pieksämäkeä urheilukaupunkina, niin mitä tulee mieleen? Usein ensimmäisenä mainitaan suomalaista lentopalloa vuosikaudet suvereenisti aikanaan dominoinut Pieksämäen NMKY, ”Namika”.

Urheilua seuraava kansalainen mainitsee ehkä myös naisten lentopallon Mestaruusliigassa pelaavan Pieksämäki Volleyn. Joku osaa vielä yhdistää nykyisistä huippu-urheilijoista uimari Ari-Pekka Liukkosen ja rallikuski Esapekka Lapin juuret Pieksämäkeen. Saattaapa joku urheilutietäjä tiedostaa, että takavuosien urheilutähdistä esimerkiksi Tommi Kovanen sekä muuan Raimo Kuuluvainen olivat lähtöisin Pieksämäeltä. Voidaan kuitenkin väittää, että kaupungin suurimmat menestysvuodet urheilukaupunkina ajoittuvat vuosikymmenten taa.

Potentiaalia profiilinkohotukseen nimenomaisesti urheilu- ja liikuntakaupunkina Pieksämäelläkin kuitenkin on. Ja sitä on paljon. Harrastusmahdollisuudet kaupungissa ovat erittäin hyvät. Hiekanpään urheilualueella sijaitsevat vieri vieressä hyvä jäähalli, urheilutalo, uimahalli kuntosalilaitteineen, uusi hiekkatekonurmikenttä sekä mm. tennis- ja beach volley kenttiä. Lisäksi näyttää vahvasti siltä, että alueelle rakennetaan lähitulevaisuudessa vielä halli mm. palloilu- ja kamppailulajien käyttöön. 

Haluaisinkin todella nähdä, että tulevaisuuden Pieksämäki profiloituu nimenomaisesti urheilullisena ja liikunnallisena kaupunkina. Nämä kun ovat brändiattribuutteja, jotka korreloivat positiivisesti monen muunkin hyväksi koetun piirteen kanssa. Tämä taas on omiaan lisäämään kaupungin vetovoimaa, niin koulutetun työvoiman, tapahtumajärjestäjien kuin turistienkin silmissä.

#UJT2017- Miksi juuri Pieksämäki?

Ensimmäinen konkreettinen askel tätä visiota kohti otetaan 20.4.2017 Pieksämäen kulttuurikeskus Poleenissa. Tuolloin nimittäin järjestetään järjestyksessään kolmas Urheilujohtamisen Tulevaisuus Foorumi.

Juho Nenosen & Itä-Suomen yliopiston Joensuussa keväällä 2015 lanseeraamasta tapahtumasta on kasvamassa traditio, joka kerää suomalaisesta urheilubisneksestä kiinnostuneet ympäri maan verkostoitumaan ja kuuntelemaan timanttisia esiintyjiä. Edellisvuonna oltiin Turussa ja paikalla oli pyöreästi 150 henkeä. Bloggaukseni edellisvuoden seminaarista löydät täältä: http://kuuluvainen.blogspot.fi/2016/05/ujt2016-kovat-odotukset-viela-kovempi.html

Kisan vuoden 2017 foorumin järjestämisestä vei siis Pieksämäki. Muitakin vaihtoehtoja oli, mutta Pieksämäki tarttui selvästi aktiivisimmin asiaan ja lupasi tukea järjestelyjä kaupungin puolesta mm. tarjoamalla tilat tapahtumalle. Kaupungin kulttuurikeskus Poleeni sopiikin erinomaisesti tämänkaltaisen seminaarin tapahtumapaikaksi.

Ja onko se Pieksämäki syrjässä ja kaukana? No ei niinkään. Ensinnäkin kaupunki on tunnettu rautatiekaupunkina, joten VR kuljettaa oikein nätisti ihmiset paikalle ympäri Suomen. Jos taas haluat tulla autolla, niin alle 200 kilometrin päässä Pieksämäestä sijaitsevat mm. sellaiset kaupungit kuin Lahti ja Joensuu. Mikkelistä, Jyväskylästä, Kuopiosta ja Savonlinnasta taas matkaa Pieksämäelle on vajaat 100 kilometriä. Helsingistäkin alle 300 kilometriä. Junalla Stadista Pieksämäelle menee kolmisen tuntia.

Tsekkaa Pieksämäen tarkka sijainti Google Mapsista tästä: Pieksämäki kartalla

 

Millaisella ohjelmalla ollaan liikkeellä?

Tänäkin vuonna tapahtuman puhujalistaus on erittäin tasokas. Moni key note -puhujista osoitti tasonsa (viimeistään) viime vuoden foorumissa, mutta toki mukana on nyt myös uusia kasvoja. 

Vuoden 2017 puhujakokoonpanon muodostavat seuraavat nimet (oikeus muutoksiin pidätetään):

•  Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski
• Turun ammattikorkeakoulun lehtori (urheilujohtaminen) Jaakko Haltia
• European Fighting Challenge -vapaaotteluorganisaation toimitusjohtaja Jarno Kukila
• LähiTapiolan yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Arto Heinonen
• Suomen kaikkien aikojen menestynein taitoluistelija, maamme urheiluliiketoiminnan suurimpiin lupauksiin kuuluva Laura Lepistö.

Tilaisuuden juontaa allekirjoittanut.

Päivän aikana sivuttavia teemoja tulevat olemaan mm. sosiaalinen media, urheilumarkkinointi, kansainvälisen urheilubisneksen lanseeraus, yhteiskuntavastuu ja sen urheiluseuroille & järjestöille tarjoamat mahdollisuudet sekä ihmisten johtaminen ja motivointi. Tilaisuuden jälkeen järjestetään vielä verkostoitumistilaisuus myöhemmin tarkentuvassa paikassa.

Piletit kustantavat 50 euroa (ALV 24%) ja tuotot tullaan ohjaamaan pieksämäkeläisen junioriurheilun hyväksi. Opiskelijat saavat lipuista -30 % alennuksen koodilla "opiskelija".

Osallistujat voivat lippua ostaessaan ohjata suoraan 10 euroa haluamalleen pieksämäkeläiselle seuralle. Tämän lisäksi mahdollisilla tapahtumatuotoilla pyritään rahoittamaan alueellista junioriurheilua. Huom! Mikäli seurakohtainen summa jää alle 50 euron, siirretään summa seminaarin kokonaistuottoihin, joilla pyritään merkittävämpään alueelliseen vaikuttavuuteen juniorityön näkökulmasta. Henkilökohtaisesti allekirjoittanut haluaisi nähdä, että tuotot käytetään nimenomaisesti juniorivalmentajien koulutukseen ja/tai vanhempien kouluttamiseen ns. reilun pelin sääntöihin liittyen.

Sen verran tohtori Kuuluvainen ottaa omaa riskiä kannettavakseen Pieksämäen hyväksi, että henkilökohtainen break-even pisteeni menee noin 90-100 osallistujassa. Pieksämäen kaupungilla, puhumattakaan seuroista, ei siis ole minkäänlaista taloudellista riskiä. Minulla (tai omistamallani Hockey Tiger Oy:lla) sen sijaan on :) En kuitenkaan epäile hetkeäkään, ettemmekö saisi tuota määrää porukkaa häkkiin. Suurempi markkinointimyllytys käynnistellään tammikuun kuluessa. Kiitokset jo tässä vaiheessa avusta Pieksämäen kaupungin suuntaan Kari Koistisella ja Antti Nousiaiselle. Erityiskiitos myös Tiina Stenille jeesistä tapahtumaposterien kanssa. #Respect.

Lippuja tapahtumaan voit ostaa täältä (samasta osoitteesta löydät myös tarkempaa tietoa tapahtumasta): https://holvi.com/shop/urheilujohtaminen/

Jos olet kiinnostunut yhteistyöstä UJT2017-Foorumiin liittyen, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Voin jo tässä ilmoittaa, ettemme ole juurikaan ostamassa ulkopuolelta palveluita tilaisuuteen liittyen. Erilaiset barter-/vaihtokauppaideat sen sijaan ovat toki aina tervetulleita.

Lipun lunastaneet saavat tilausvahvistuksen mukana myös alennuskoodin, jolla voi hankkia maaliskuussa julkaistavan ”Urheiluseurojen sisäpiirissä”- kirjamme alennetulla hinnalla.

Tarkoitus on selvitellä mahdollisia majoituspaketteja sun muita. Jos haluat yöpyä kaupungissa, niin laitelkaa viestiä vaikka allekirjoittaneelle (arto.kuuluvainen@gmail.com), niin kartoitan mahdollisuuksia alennettuihin hintoihin.

TERVETULOA PIEKSÄMÄELLE 20.4.2017!