Jos salibandyyn liittyvät ilmiöt kiinnostavat, niin pistäs seurantaan Länsirannikon Salibandyfoorumin podcast. Tällä kertaa pohdimme salibandyn myyntiä ja markkinointia. Vieraana TPS Salibandyn myyntipäällikkö Ilmari Helin.
https://soundcloud.com/arto-kuuluvainen/episodi-6-salibandyn-myynti-markkinointi-vieras-ilmari-helintps-salibandy
Kauppatieteiden tohtori Arto Kuuluvainen bloggaa lähinnä bisneksestä ja urheilujohtamisesta & - markkinoinnista. Kuuluvainen on väitellyt Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Hän on mm. luonut yhden Suomen ensimmäisistä yliopistotason Urheilujohtamisen -kursseista. Lisäksi Kuuluvainen on ollut mukana useissa urheiluseuroissa sekä monissa urheilubisneksissä omistajana ja partnerina.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Markkinointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Markkinointi. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 28. lokakuuta 2018
Länsirannikon Salibandyfoorumi: Salibandyn myynti ja markkinointi
Tunnisteet:
Arto Kuuluvainen,
Ilmari Helin,
Länsirannikon Salibandyfoorumi,
Markkinointi,
Myynti,
Ossi Laine,
Podcast,
Salibandy
tiistai 11. syyskuuta 2018
Miksi markkinointipäättäjän pitäisi kiinnostua eSportsista?
Vieraskynäilin parisen viikkoa sitten Harri Jalosen pyynnöstä VaCoSBE -hankkeen blogiin eSportsista ilmiönä.
Ilmiönä, joka avaa markkinoijille mahdollisuuksia tavoittaa kohderyhmistä hankalimman. Vai sattuuko sinulta löytymään takataskusta uskottava markkinointiresepti miespuolisten millenniaalien tavoittamiseksi? Jo tästäkin syystä esports on ilmiö, johon kannattaa tutustua.
Jos muuten eSports kiinnostaa bisnesnäkökulmasta, niin kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi Harriin tai Jaakko Haltiaan. Kyseinen VaCoSBE-projekti on poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Ajatuksena on mm. tarjota osallistuville yrityksille ymmärrystä tulevien työntekijöiden ja asiakkaiden arvomaailmasta sekä väylistä milleniaalien sekä Z- ja Alpha- sukupolvien tavoittamiseen. Ja osallistuminen tuskin jää tällä kertaa hinnastakaan kiinni.
Tsekkaa VaCoSBEn sivut & bloggaus täältä: https://lnkd.in/eK9Uu4V
Jos muuten eSports kiinnostaa bisnesnäkökulmasta, niin kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi Harriin tai Jaakko Haltiaan. Kyseinen VaCoSBE-projekti on poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Ajatuksena on mm. tarjota osallistuville yrityksille ymmärrystä tulevien työntekijöiden ja asiakkaiden arvomaailmasta sekä väylistä milleniaalien sekä Z- ja Alpha- sukupolvien tavoittamiseen. Ja osallistuminen tuskin jää tällä kertaa hinnastakaan kiinni.
Tsekkaa VaCoSBEn sivut & bloggaus täältä: https://lnkd.in/eK9Uu4V
Tunnisteet:
Arto Kuuluvainen,
elektroninen urheilu,
eSports,
Harri Jalonen,
Jaakko Haltia,
Markkinointi,
VaCoSBE
torstai 26. toukokuuta 2016
Urheilun kaksi missattua mahdollisuutta
Kun pyörittelee jatkuvasti mielessään
markkinoinnin ja urheilun rajapintaan liittyviä ajatuksia, huomaa pidemmän
päälle sen vaikuttavan jo siviilielämäänkin. ”Ammattitautina” olenkin
huomannut, että nykyään havainnoin jatkuvasti ympäristöstäni mahdollisuuksia,
joita urheilu jättää hyödyntämättä. Aika ajoin ympäröivä yhteiskunta tarjoaa
urheiluseuroille varsinaisia markkinoinnillisia nappisyöttöjä, mutta seurat
jättävät nämä maalipaikkansa käyttämättä. Tässä bloggauksessa havainnollistan
tällaisia tilanteita kahdella tuoreella esimerkillä.
Luo kohtaamisia!
Suuntasin viime sunnuntaina rakkaan
esikoistyttäreni Turun satamassa vuosittain järjestettävään suureen
lastentapahtumaan. Sää oli fantastinen, paikalla arviolta vähintään tuhat
perhettä ja näistä valtaosa liikkeellä hyvällä fiiliksellä. Jokirantaan oli
pystytetty paljon erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kojuja ja myös
useammat kaupalliset tahot olivat haistaneet kustannustehokkaan mahdollisuuden
luoda kohtaamisia heille erittäin merkittävän kohderyhmän, eli lapsiperheiden,
kanssa. Paikalla oli Viking Linen Ville Viikinki, Valio jakoi uutuusjuomiaan
lapsille ja niin edelleen. Entäs urheilu sitten?
Urheilukin oli edustettuna, mutta hyvin
pienessä roolissa. Itse asiassa spottasin paikalta vain Paavo Nurmi Gamesin
ständin. PNG järjesti lapsille mm. onnenpyörä-arvontaa ja jakoi Paavo Nurmi -aiheisia
palkintoja. Tämän lisäksi myös paikallinen triathlon tapahtuma oli paikalla.
Näitä toimijoita yhdistää muuten se, että molempien takana on käsittääkseni
tätä nykyä myös yksityistä yritystoimintaa.
En voinut kuitenkaan olla ihmettelemättä sitä,
ettei paikalla ollut yhtään palloiluseuraa. Ei junioriseuraa esittelemässä
toimintaansa, mutta ei myöskään pääsarjaseuroja promoamassa otteluitaan tai
myymässä oheistuotteita. Mietitäänpäs hieman vaikkapa turkulaisia
jääkiekkoseuroja: Aurinkoinen päivä, hyväntuuliset ihmiset ja #muuten jääkiekon
MM-finaali samana iltana. Lähes koko Suomen kansa olisi siis ollut jo Leijonien
toimesta viritettynä erittäinkin vastaanottavaan tilaan, joten käsillä olisi
ollut hieno mahdollisuus myös turkulaisille lätkäseuroille jalkautua
lapsiperheiden pariin. Varsinkin, kun jääkiekko (kuten käytännössä lähes kaikki
muutkin perinteiset lajit) tuskailee yhä enemmän katsojaprofiilin ikääntymiseen
liittyvien haasteiden kanssa. Väitän, että seurat saisivat suht pienellä
vaivalla luotua merkityksellisiä kohtaamisia lapsiperheiden kanssa. Nimikirjoitusten
jakoa, pientä arvontaa tai kisaa ja ystävällistä käytöstä. Ehkä hieman groteski
esimerkki, mutta ei ollut sattumaa että muuan Hitlerkin pyrki aikanaan maksimoimaan
kasvokkain tapahtuvien tapaamisten määrän. Nämä ovat nimittäin vaikuttamisen
näkökulmasta erittäin tehokkaita.
Kerro tarina!
Seuraavana päivänä bongasin Twitteristä
seuraavan YLEn uutisoinnin:
Linkin takaa paljastuu erittäin hieno tarina
Kuopiosta. Vaikka KuPSin kannattaja olenkin, niin kevään kiireissä Kuopion
Kanarialintujen seuraaminen on jäänyt hieman normaalia vähemmälle. En nimittäin
edes ollut tietoinen, että KuPSin erittäin lupaava laitalinkki Ilmari Niskanen oli
joutunut aivoleikkaukseen. Joka tapauksessa, Kiuruveden tuorein lahja Suomen
futikselle (pari edellistä ovat Pyry Kärkkäinen & Berat Sadik) antoi
haastattelussa itsestään erittäin fiksun kuvan. Nuoren urheilijan
päättäväisyydellä kaveri oli toipumisajanjaksonsa aikana panostanut ylioppilaskirjoituksiin,
ilmeisen hyvällä menestyksellä. Paluu Veikkausliigan viheriöille taisi tapahtua
edellisviikolla.
Näen tässä tarinassa mahtavan mahdollisuuden
myös KuPSin markkinoinnin näkökulmasta. Ensinnäkin, kasassa ovat klassisen sankaritarinan
rakennusaineet. Sankari joutuu yllättäen kovan haasteen eteen, mutta selviää
siitä voittajana. Toki tämä matka vaatii vaikeuksien voittamista ja esteiden
kiertämistä. Ihmiset ovat kautta aikain rakastaneet tätä juonikuviota, josta on
myös melko helppo rakentaa todella vahvasti tunteisiin vetoava. Ja kuten usein
todettua, kun mukana on vahvat tunteet, on markkinoinninkin näkökulmasta vain
taivas rajana.
Tässä tapauksessa Kuopiossa olisi voitu ottaa
esimerkkiä vaikkapa Kööpenhaminasta (ja ennen kuin joku taas aloittaa sen
ikuisen väninän resurssieroista, niin seuraava esimerkki olisi hyvin helposti
skaalattavissa myös Suomen mittakaavaan):
CASE: FC Kööpenhamina, Unibet & Bashkim
Kadrii
FC Kööpenhaminan nuori laitahyökkääjä Bashkim
Kadrii oli rikkonut lyhyen ajan sisällä polvensa jo toistamiseen. Unibet ja FC
Kööpenhamina tuottivat Kadriin kuntoutuksesta dokumentin, josta tuli todellinen
markkinoinnin mestariteos. Kuten urheilussa aina, oli tässäkin projektissa
epävarmuus vahvasti läsnä. Ei nimittäin ollut mitään takeita siitä, miten
kuntoutus tulisi loppupeleissä onnistumaan. Yhteensä dokumenttia kuvattiinkin
vuoden verran. Dokumentti kuljettaa katsojan Kadriin mukana koko matkan;
kuntoutuksen ylä- ja alamäet, urheilijan kokemat henkiset tuskat, loputtomat
testit sekä matkat ulkomaisia polvispesialisteja tapaamaan. Dokumentin lopussa
siintää palkinto, eli tässä tapauksessa paluu pelikentille. Kadriin lisäksi
dokumentissa haastatellaan hänen joukkuekavereitaan sekä seuran henkilöstöä ja
vieraillaan myös pelaajan kotona etsimässä vastauksia siihen mistä hänen
taistelutahtonsa kumpuaa.
Dokumentin traileria näytettiin pari viikkoa
ennen ensi-iltaa FC Kööpenhaminan kotistadionin lähellä sijaitsevassa
leffateatterissa. Ennen virallista (online-)julkaisua myös itse
dokumenttielokuvasta järjestettiin eksklusiivinen ennakkonäytös FC
Kööpenhaminan kausikortinomistajille ja pelaajille (https://www.youtube.com/watch?v=fLnlaGdvXMs).
Tällä osuttiin suoraan seuran kannattajakunnan ytimeen. Samalla Unibet sai
hyvän mahdollisuuden luoda kampanjaa tukevaa markkinointimateriaalia haastattelemalla
mm. kannattajia ja Kadriin joukkuekavereita aiheen tiimoilta.
Seuraavan viikon aikana myös muille FC
Kööpenhaminan kannattajille tarjottiin mahdollisuus nähdä elokuva ennakkoon.
Unibet maksoi näytösten kustannukset ja elokuva oli loppuunmyyty neljänä
päivänä perätysten. Tämä loi osaltaan lisähypeä dokumentin virallisen
julkaisupäivän ympärille.
Unibet ja FC Kööpenhamina aloittivat
dokumentin promoamisen itse asiassa jo yli 4 kuukautta ennen virallista
julkaisua. Käytännössä tämä tehtiin jakamalla maistiaisia dokumentin sisällöstä
seuran some-kanavissa (Twitter, Instragram, FB, YouTube ja Snapchat) yhteensä
57 postauksen verran.
![]() |
| Some-tunnusluvut = nätit. |
Unibet oli asettanut kampanjalleen
tavoitteeksi nostaa brändinsä tunnettuutta ja preferenssiä FC Kööpenhaminen
kannattajien keskuudessa. Lisäksi tavoite oli saada kampanjalle
valtakunnallista näkyvyyttä.
Some-analytiikan tunnusluvut osoittivat pian
kampanjan olleen menestyksekäs. Markkinointitutkimus puolestaan osoitti, että
ns. spontaanisti mitattuna 80 % FC Kööpenhaminan kannattajista osasi yhdistää
dokumentin Unibetiin. 93 % näistä kannattajista myös suhtautui joko
positiivisesti, tai erittäin positiivisesti, siihen että Unibet oli mukana
toteuttamassa dokumenttielokuvaa. Lähes kaikki myös ilmoittivat haluavansa
nähdä vastaavia aktivointeja seuran ympärillä myös jatkossa.
Dokumentista pyörii YouTubessa useita eri
versioita, mutta englanninkielisen versio löydät esimerkiksi täältä: https://www.youtube.com/watch?v=kcbObLAjiuI
Ja miten sitten tämän olisi voinut skaalata
esimerkiksi Kuopioon? Voisin kuvitella, että yhteistyökumppaneita
tämänkaltaiselle tarinalle olisi hyvinkin mahdollista löytää myös Suomesta. Jos
jätetään aina niin tulenarka rahapelikenttä nyt pois laskuista, niin kyllähän
tällaisessa nuoren pelaajan kuntoutuksessa mukana oleminen on luontevaa
esimerkiksi lähes kaikille terveydenhuoltosektorin yrityksille. Ilmari Niskanen
nosti haastattelussa vahvasti esiin loukkaantumisen positiivisen puolen, eli
mahdollisuuden keskittyä koulunkäyntiin. KuPS olisi voinut viestinnällisesti sitoa
tarinan nätisti myös seuran yhteiskuntavastuullisuuteen (koulunkäynnin tärkeys
jne.), joka myös on varmasti monenkin yrityksen näkökulmasta
harkitsemisenarvoinen kenttä uusille yhteistyöavauksille. Kuten Haltian Jaakko
usein toteaa: ”yhteiskuntavastuussa on kyse nimenomaan uusasiakashankinnasta”.
Toki myös Niskasen paluuottelun teemoittaminen olisi ollut harkitsemisen
arvoinen asia. Mahdollisuuksia olisi ollut paljon. Todella paljon.
Urheilu missasi nyt nämä kaksi herkullista
mahdollisuutta luoda arvokkaita kohtaamisia ja vaikutusta ympäristöönsä.
Onneksi uusia mahdollisuuksia tulee koko ajan lisää. Näihin pitää vain jatkossa
ymmärtää tarttua.
Tunnisteet:
Bashkim Kadrii,
FC Kööpenhamina,
Ilmari Niskanen,
Kohtaaminen,
KuPS,
Markkinointi,
Merkitys,
Paavo Nurmi Games,
Tarina,
Turku,
Unibet
tiistai 24. maaliskuuta 2015
Tarina Punaisesta Härästä- Miten Red Bull valloitti maailman (ja vähän avaruuttakin)?
Falunin MM-kisoissa Suomen maastohiihtotähti Iivo Niskanen aiheutti
pienimuotoisen kohun mainostettuaan suoraviivaisesti Red Bull- energiajuomaa. Iivoa ei
Hiihtoliiton paheksunta tuntunut juurikaan hetkauttavan. Jälkikäteen funtsittuna voidaan sanoa, ettei ollut varsinainen ihme, että kohun
keskipisteestä löytyi kaikista maailman juomatuotteista nimenomaisesti Red Bull.
On nimittäin niin, että tämä itävaltalainen energiajuomayhtiö on globaalistikin edelläkävijä urheilun integroimisessa osaksi brändin rakennusta. Red Bullin huikea tarina kertoo ensinnäkin ennakkoluulottomuudesta,
riskinotosta ja luovuudesta. Markkinoinnin mestariteos on saavuttanut
kolmessakymmenessä vuodessa aseman, jossa se on ponnistanut tyhjästä Forbesin
TOP 100-listalle. Nimenomaisesti tyhjästä, sillä käytännössä Red Bull on
pitkälti luonut koko energiajuomamarkkinan sellaisena kuin sen tänä päivänä
tunnemme.
Mitä tämä on sitten vaatinut? Esimerkiksi juridisten haasteiden ja
ennakkoluulojen voittamista, rohkeaa premium-hinnoittelua heti alusta lähtien,
kärsivällistä kasvuprosessia sekä tarkkaa brändipositiointia. Oli hyvinkin oleellista, että Red Bull onnistui brändäämään itsensä niin, ettei suurempia törmäyksiä esimerkiksi Coca-Colan tai urheilujuomaliideri Gatoraden kanssa nähty ainakaan firman alkutaipaleella.
Red Bull on myös ymmärtänyt alusta lähtien iskeä kiinni ydinkohderyhmien paikallisiin
mielipidejohtajiin (”Alpha Bees”) sekä baarityöntekijöihin, jotka puolestaan pystyvät vaikuttamaan paikallistasolla nuorten kulutuskäyttäytymiseen. Menestys on myös rakennettu ikään
kuin alhaalta ylöspäin ja alue kerrallaan edeten. Markkinointi lähti aikanaan käytiin pitkälti Word-of-Mouthilla, mutta
sittemmin tätä ideologiaa on onnistuttu siirtämään erittäin hyvin sosiaaliseen
mediaan.
Red Bullin markkina-arvo mitataan tänä päivänä miljardeissa. Yrityksen
myynti oli vuonna 2013 yli 5 miljardia Euroa ja sen markkinaosuus
energiajuomamarkkinoilla oli 70-90 % yli sadassa eri maassa.
![]() |
| Dietrich Mateschitz on yksi urheilumaailman vaikutusvaltaisimmista miehistä |
Red Bullin perustaja Dietrich Mateschitz puolestaan on
valittu mm. urheilumaailman vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi. Energiajuomabisnes
on tehnyt tästä entisestä hammastahnan myyjästä Itävallan ainoan
miljardöörin.
Vaikka Red Bullin tarina on hieno ja mahtavaa
opetusmateriaalia, niin en tässä blogitekstissäni lähde sitä kuitenkaan kokonaan
toistamaan. Sen sijaan pyrin hieman analysoimaan nimenomaisesti markkinoinnin näkökulmasta sitä miten Red Bullin tarina on rakentunut.
Jos et tunne tarinaa yrityksen takana, suosittelen
tutustumaan esimerkiksi näihin ansiokkaisiin artikkeleihin:
“I know of no other brand that has connected with customers so many ways.” David Aaker
Markkinointistrategian kulmakiviä
Brändiguru David Aaker on kiteyttänyt Red Bullin ainutlaatuisen markkinointistrategian
seuraavaan neljään kulmakiveen.
- Red Bullin brändinrakennus nojaa pitkälti siihen, että brändiassosiaatioita rakennetaan käsittämättömän laajalla skaalalla ihmisiä, urheiluseuroja ja tapahtumia.
Red Bull on
mukana lukuisissa eri urheilulajeissa, aina jalkapallosta surffaukseen ja
jääkiekosta moottoriurheiluun. Lisäksi yritys on käytännössä luonut kokonaan
uusia lajeja (kuten alamäkiluistelu Red Bull Crashed Ice), mikä lienee suht uniikkia
urheiluhistoriassa. Urheilun lisäksi yritys on vahvasti mukana myös muussa
viihdebisneksessä (mm. omat musiikkitapahtumat). Jo kymmenen vuotta sitten Red
Bull investoi vuositasolla urheilumarkkinointiin noin 300 miljoonaa
Yhdysvaltain dollaria.
![]() |
| Red Bullin kotisivut päivittyvät jatkuvasti |
Yrityksen
verkkosivut tarjoavat erittäin paljon alati päivittyvää viihdykettä, aina yrityksen
omista videopeleistä YouTube-videoihin ja televisiosarjoihin. Aaker on laskenut, että Red Bullilla on
käytössään reilusti yli 100 potentiaalista tapaa olla kontaktissa kuluttajiin.
Kohderyhmät ovat siis jatkuvassa vuorovaikutuksessa (ja lukuisissa eri
kanavissa) Red Bullin brändin kanssa.
![]() |
| Crashed Ice on suosittua myös Suomessa |
Omistamiseen perustuva strategia tarkoittaa sitä, että Red Bull pystyy
kontrolloimaan poikkeuksellisen paljon tapahtumien sisältöä ja kustannuksia.
Yritys ei siis oikein istu perinteisiin sponsorointimalleihin, jossa yrityksen
brändi liitetään osaksi suurempaa seuran/urheilijan ja yritysten muodostamaa kokonaisuutta. Kokonaisuutta,
jota yksittäinen yritys ei voi oikein millään kontrolloida.
Red Bull omistaa mm. neljä jalkapalloseuraa, kaksi jääkiekkoseuraa, Formula
1-talleja (Red Bull & Toro Rosso), Motocross-kiertueen (Red Bull X-FightersWorld Tour) sekä lukuisia muita
tapahtumia. Tosin uunituoreet huhut kertovat, että yritys harkitsee
F1-talleistaan luopumista. Toki tämä strategia on aiheuttanut myös pahennusta, eivätkä kaikki jalkapallokannattajat ole nielleet sitä, että Red Bull ottaa haltuunsa perinteikkään seuran ja tavallaan pyyhkii sen historian pois.
Huomioimisen arvoista on myös se, ettei Red Bullin sponsorointistrategia nojaa
juurikaan perinteiseen logo paitaan –ideologiaan. Yritys haluaa lähemmäs
urheilijoitaan, kuten esimerkiksi lumilautailutähti Shaun Whiten kanssa tehty
yhteistyö konkreettisesti osoitti. Osana nelivuotista yhteistyödiiliä Red Bull
mm. rakennutti Whiten käyttöön oman Half Pipen sekä tarjosi Whiten käyttöön
henkilöstöä tukemaan miehen harjoittelua. Tällaisesta syntyy tietenkin
paljon loistavaa sisältöä jaettavaksi yrityksen kanavissa.
Kokonaan oma lukunsa Red Bullin organisoimissa tapahtumissa oli ”Red Bull Stratos”. Lokakuussa
2012 yli 10 miljoonaa katsojaa seurasi Felix Baumgartnerin loikkaa
stratosfääristä meksikolaiseen autiomaahan. Tähän päivään mennessä hypyn
kohokohdista kertova video on kerännyt YouTubessa jo lähes 38 miljoonaa näyttökertaa. https://www.youtube.com/watch?v=FHtvDA0W34I
'Stratos was our proof of concept. Red Bull owned the Internet for a day. ' –CCO, Alexander Koppell Red Bull Media House IEG2015-konferenssissa
Onkin arvioitu, että Stratos kampanja on kaikkineensa saldottanut jo yli
miljardi kappaleita laadukkaita näyttöjä (impressions), mikä puolestaan tarkoittaa erinomaista
ROI-lukua. Tämä siitä huolimatta, että tempauksen kulut ovat todennäköisesti ylittäneet 40 miljoonaa yhdysvaltain dollaria.
Markkinoinnin asiantuntijat ovat jo vuosikausia hokeneet mantraa siitä,
että brändien täytyy ryhtyä kustantajiksi tai mediataloiksi. No, Red Bull on
malliesimerkki brändistä joka on näin tehnyt.
Jatkuva tapahtumatuotanto ja urheilijayhteistyö tarkoittaa sitä, että Red
Bull tuottaa koko ajan uutta videosisältöä kuluttajien ihmeteltäväksi.
Yrityksellä onkin oma mediayhtiö, The Red Bull Media House, joka perustettiin jo vuonna 2007. Media
Housen alla on puolestaan Red Bullin oma TV-kanava (Red Bull TV), levymerkki,
äänitysstudio, Internet-radio sekä brändilehti Red Bulletin, jonka
globaali jakelumäärä on jossain 5 miljoonan kappaleen paikkeilla. Red Bulletiniin törmää myös Suomessa, jossa sitä jaetaan ainakin urheiluhenkisissä ravintoloissa.
Yhtiö siis tuottaa ja markkinoi jatkuvasti uutta sisältöä mm.
televisioon, mobiiliin, digiin, audioon ja printtiin. Lisäksi yritys on
solminut kumppanuuksia mm. suurien televisiokanavien (esim. NBC) kanssa, joka
puolestaan takaa Red Bullin tuottaman sisällön laajemman jakelun mm. TV-katselijoiden
keskuudessa.
Vaikka Red Bullin markkinointioperaatioita yhdistää energisyys, on
yrityksellä ikään kuin kaksi rinnakkain elävää brändipersoonaa.
Ensimmäinen näistä persoonista on vakavampi ja urheilullisempi, toinen
puolestaan on hauskanpitoa ja huumoria korostavampi persoona, joka
konkretisoituu tunnetuissa ” Red Bull antaa siivet”- sarjakuvamainoksissa.
![]() |
| Toinen brändipersoona on humoristinen. |
Red Bull & Sosiaalisen median strategiat
Red Bull on integroinut sosiaalisen median erittäin tehokkaasti osaksi
markkinointikoneistoaan. Yrityksen some-viestinnästä on tunnistettavissa eräs
mielenkiintoinen piirre. Vaikuttaisi siltä, että Red Bullin yhteisömanagerit
eivät koskaan viesti suoraan itse energiajuomasta. Siinä missä lähes kaikki
muut brändit promoavat suoraviivaisesti tuotteitaan sosiaalisen median
kanavissaan, Red Bull pysyy viestinnässään tavallaan puhtaampana.
Mitä
kanavissa sitten näytetään? Videoklippejä ja valokuvia brändiin sopivista
ihmisistä tekemässä erittäin vaativia suorituksia ryyditettynä yrityksen
sloganilla. Yritys promoaa siis enemmänkin elämäntyyliä, kuin
energiajuomatuotettaan.
“We don’t bring the product to the people. We bring the people to the product” (Mateschitz Economistissa, 2002)
Vaikka Red Bull panostaakin visuaalisesti näyttäviin valokuviin ja
videoihin, luottaa se verbaalisessa viestinnässään erittäin lyhyisiin ja
iskeviin lauseisiin. Tyyppiesimerkkejä näistä ovat esimerkiksi “No better time
than right now,” “Flipping spectacular,” ja “Never turn down an adventure.” Pidemmät
tarinat yritys säästää perinteisempiin kanaviinsa, kuten omistamiinsa
printtilehtiin.
Red Bullin some-strategian voisi siis tulkita olevan tyylikkään ja
trendikkään lifestyle-sisällön tuottaminen. Yrityksen yhteisömanagereiden ei tarvitse
käyttää kovinkaan paljon aikaa varsinaiseen kuluttajien sitouttamiseen, sillä
tuotettu sisältö on jo itsessään niin laadukasta, että se tekee tämän helpoksi.
Ihmiset jakavat siis sisältöä omatoimisesti omissa verkostoissaan.
- Red Bull on poikkeuksellisen taidokas viestimään brändinsä tarinaa massasta erottuvin tavoin. Yrityksen käytössä on todella paljon erilaisia kanavia ja se on onnistunut luomaan läheisen suhteen ydinkohderyhmiinsä.Tämän tuloksena Red Bullin ympärille on rakentunut vahva brändiyhteisö (brand community).
- Viitaten edelliseen, yrityksen sisällöntuotanto on huippuluokkaa, eikä se myy ydintuotettaan (energiajuoma). Tai ainakaan se ei myy sitä kovin aggressiivisesti, vaan ennemminkin osana kauppaamaansa elämäntyyliä.
- Yrityksen brändiyhteisö haluaa näyttää kuuluvansa "Red Bull -heimoon", joten Red Bull on laajentanut brändiään mm. vaatebisnekseen. Kuluttajista tulee siis yrityksen brändilähettiläitä ja he viestivät yrityksen brändiä missä ikinä vain kulkevatkin. Sama logiikka on tunnistettavissa usein mm. rahapeliyhtiöiden markkinointistrategioista.
- Red Bullilla on käytössään omistusperusteinen sponsorointistrategia. Red Bull ei sponsoroi Manchester Unitedin kaltaisia jättiläisiä, vaan ennemmin hankkii seuroja omaan omistukseensa. Näitä omistuksia brändin on helpompi kontrolloida ja se mm. muuttaa seurojen värit vastaamaan Red Bullin värimaailmaa. Yksilöurheilussa yritys sponsoroi globaalisti yli viittäsataa urheilijaa. Esimerkiksi red Bullin F1-tallit ovat varmasti tappiollisia, mutta urheilu ei olekaan Red Bullille bisnes sinänsä. Se on vain tapa tuottaa erinomaista sisältöä ja tarinoita vahvistamaan brändiä. Hieman off-topic, mutta sisällöntuotanto on merkittävä tekijä myös sen takana, että esimerkiksi Pohjois-Amerikassa sijoittajaryhmät omistavat taloudellisesti tappiollisia ammattilaisseuroja. Nämä tappiot kuitataan pois muiden omistusten (kuten omistettujen medioiden) tuotoilla. Jos sijoittajien omistama, vahvasti voitollinen, kaapelikanava takoo rahaa, ei hallittu tappio vaikkapa NHL-seuralla kokonaisuudessa paljoa tunnu.
- Vaikka Red Bullin markkinointia ohjaa globaali strateginen ideologia, ei lokalisointia ole unohdettu. Tästä lienee ollut kyse myös Iivo Niskasen tapauksessa.
Loppusanat: Kun aloin syventyä tarkemmin Red Bullin tarinaan ja bisneksiin huomasin pian, että yksi blogikirjoitus on aika kevyt raapaisu yrityksestä. Materiaalia olisi ollut helposti ainakin pro gradu- tasoiseen tutkielmaan.
Käytettyjä lähteitä:
Tunnisteet:
Audio,
Brändi,
Digi,
Iivo Niskanen,
Markkinointi,
Printti,
Red Bull,
Sosiaalinen media,
sponsorointi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









