Näytetään tekstit, joissa on tunniste Markkinointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Markkinointi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Länsirannikon Salibandyfoorumi: Salibandyn myynti ja markkinointi

Jos salibandyyn liittyvät ilmiöt kiinnostavat, niin pistäs seurantaan Länsirannikon Salibandyfoorumin podcast. Tällä kertaa pohdimme salibandyn myyntiä ja markkinointia. Vieraana TPS Salibandyn myyntipäällikkö Ilmari Helin.

https://soundcloud.com/arto-kuuluvainen/episodi-6-salibandyn-myynti-markkinointi-vieras-ilmari-helintps-salibandy



tiistai 11. syyskuuta 2018

Miksi markkinointipäättäjän pitäisi kiinnostua eSportsista?

Vieraskynäilin parisen viikkoa sitten Harri Jalosen pyynnöstä VaCoSBE -hankkeen blogiin eSportsista ilmiönä. Ilmiönä, joka avaa markkinoijille mahdollisuuksia tavoittaa kohderyhmistä hankalimman. Vai sattuuko sinulta löytymään takataskusta uskottava markkinointiresepti miespuolisten millenniaalien tavoittamiseksi? Jo tästäkin syystä esports on ilmiö, johon kannattaa tutustua. 

Jos muuten eSports kiinnostaa bisnesnäkökulmasta, niin kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi Harriin tai Jaakko Haltiaan. Kyseinen VaCoSBE-projekti on poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Ajatuksena on mm. tarjota osallistuville yrityksille ymmärrystä tulevien työntekijöiden ja asiakkaiden arvomaailmasta sekä väylistä milleniaalien sekä Z- ja Alpha- sukupolvien tavoittamiseen. Ja osallistuminen tuskin jää tällä kertaa hinnastakaan kiinni. 

Tsekkaa VaCoSBEn sivut & bloggaus täältä: https://lnkd.in/eK9Uu4V

torstai 26. toukokuuta 2016

Urheilun kaksi missattua mahdollisuutta



Kun pyörittelee jatkuvasti mielessään markkinoinnin ja urheilun rajapintaan liittyviä ajatuksia, huomaa pidemmän päälle sen vaikuttavan jo siviilielämäänkin. ”Ammattitautina” olenkin huomannut, että nykyään havainnoin jatkuvasti ympäristöstäni mahdollisuuksia, joita urheilu jättää hyödyntämättä. Aika ajoin ympäröivä yhteiskunta tarjoaa urheiluseuroille varsinaisia markkinoinnillisia nappisyöttöjä, mutta seurat jättävät nämä maalipaikkansa käyttämättä. Tässä bloggauksessa havainnollistan tällaisia tilanteita kahdella tuoreella esimerkillä.

Luo kohtaamisia!

Suuntasin viime sunnuntaina rakkaan esikoistyttäreni Turun satamassa vuosittain järjestettävään suureen lastentapahtumaan. Sää oli fantastinen, paikalla arviolta vähintään tuhat perhettä ja näistä valtaosa liikkeellä hyvällä fiiliksellä. Jokirantaan oli pystytetty paljon erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kojuja ja myös useammat kaupalliset tahot olivat haistaneet kustannustehokkaan mahdollisuuden luoda kohtaamisia heille erittäin merkittävän kohderyhmän, eli lapsiperheiden, kanssa. Paikalla oli Viking Linen Ville Viikinki, Valio jakoi uutuusjuomiaan lapsille ja niin edelleen. Entäs urheilu sitten?

Urheilukin oli edustettuna, mutta hyvin pienessä roolissa. Itse asiassa spottasin paikalta vain Paavo Nurmi Gamesin ständin. PNG järjesti lapsille mm. onnenpyörä-arvontaa ja jakoi Paavo Nurmi -aiheisia palkintoja. Tämän lisäksi myös paikallinen triathlon tapahtuma oli paikalla. Näitä toimijoita yhdistää muuten se, että molempien takana on käsittääkseni tätä nykyä myös yksityistä yritystoimintaa. 

En voinut kuitenkaan olla ihmettelemättä sitä, ettei paikalla ollut yhtään palloiluseuraa. Ei junioriseuraa esittelemässä toimintaansa, mutta ei myöskään pääsarjaseuroja promoamassa otteluitaan tai myymässä oheistuotteita. Mietitäänpäs hieman vaikkapa turkulaisia jääkiekkoseuroja: Aurinkoinen päivä, hyväntuuliset ihmiset ja #muuten jääkiekon MM-finaali samana iltana. Lähes koko Suomen kansa olisi siis ollut jo Leijonien toimesta viritettynä erittäinkin vastaanottavaan tilaan, joten käsillä olisi ollut hieno mahdollisuus myös turkulaisille lätkäseuroille jalkautua lapsiperheiden pariin. Varsinkin, kun jääkiekko (kuten käytännössä lähes kaikki muutkin perinteiset lajit) tuskailee yhä enemmän katsojaprofiilin ikääntymiseen liittyvien haasteiden kanssa. Väitän, että seurat saisivat suht pienellä vaivalla luotua merkityksellisiä kohtaamisia lapsiperheiden kanssa. Nimikirjoitusten jakoa, pientä arvontaa tai kisaa ja ystävällistä käytöstä. Ehkä hieman groteski esimerkki, mutta ei ollut sattumaa että muuan Hitlerkin pyrki aikanaan maksimoimaan kasvokkain tapahtuvien tapaamisten määrän. Nämä ovat nimittäin vaikuttamisen näkökulmasta erittäin tehokkaita.

Kerro tarina!

Seuraavana päivänä bongasin Twitteristä seuraavan YLEn uutisoinnin:

Linkin takaa paljastuu erittäin hieno tarina Kuopiosta. Vaikka KuPSin kannattaja olenkin, niin kevään kiireissä Kuopion Kanarialintujen seuraaminen on jäänyt hieman normaalia vähemmälle. En nimittäin edes ollut tietoinen, että KuPSin erittäin lupaava laitalinkki Ilmari Niskanen oli joutunut aivoleikkaukseen. Joka tapauksessa, Kiuruveden tuorein lahja Suomen futikselle (pari edellistä ovat Pyry Kärkkäinen & Berat Sadik) antoi haastattelussa itsestään erittäin fiksun kuvan. Nuoren urheilijan päättäväisyydellä kaveri oli toipumisajanjaksonsa aikana panostanut ylioppilaskirjoituksiin, ilmeisen hyvällä menestyksellä. Paluu Veikkausliigan viheriöille taisi tapahtua edellisviikolla.

Näen tässä tarinassa mahtavan mahdollisuuden myös KuPSin markkinoinnin näkökulmasta. Ensinnäkin, kasassa ovat klassisen sankaritarinan rakennusaineet. Sankari joutuu yllättäen kovan haasteen eteen, mutta selviää siitä voittajana. Toki tämä matka vaatii vaikeuksien voittamista ja esteiden kiertämistä. Ihmiset ovat kautta aikain rakastaneet tätä juonikuviota, josta on myös melko helppo rakentaa todella vahvasti tunteisiin vetoava. Ja kuten usein todettua, kun mukana on vahvat tunteet, on markkinoinninkin näkökulmasta vain taivas rajana. 

Tässä tapauksessa Kuopiossa olisi voitu ottaa esimerkkiä vaikkapa Kööpenhaminasta (ja ennen kuin joku taas aloittaa sen ikuisen väninän resurssieroista, niin seuraava esimerkki olisi hyvin helposti skaalattavissa myös Suomen mittakaavaan):

CASE: FC Kööpenhamina, Unibet & Bashkim Kadrii

FC Kööpenhaminan nuori laitahyökkääjä Bashkim Kadrii oli rikkonut lyhyen ajan sisällä polvensa jo toistamiseen. Unibet ja FC Kööpenhamina tuottivat Kadriin kuntoutuksesta dokumentin, josta tuli todellinen markkinoinnin mestariteos. Kuten urheilussa aina, oli tässäkin projektissa epävarmuus vahvasti läsnä. Ei nimittäin ollut mitään takeita siitä, miten kuntoutus tulisi loppupeleissä onnistumaan. Yhteensä dokumenttia kuvattiinkin vuoden verran. Dokumentti kuljettaa katsojan Kadriin mukana koko matkan; kuntoutuksen ylä- ja alamäet, urheilijan kokemat henkiset tuskat, loputtomat testit sekä matkat ulkomaisia polvispesialisteja tapaamaan. Dokumentin lopussa siintää palkinto, eli tässä tapauksessa paluu pelikentille. Kadriin lisäksi dokumentissa haastatellaan hänen joukkuekavereitaan sekä seuran henkilöstöä ja vieraillaan myös pelaajan kotona etsimässä vastauksia siihen mistä hänen taistelutahtonsa kumpuaa.

Dokumentin traileria näytettiin pari viikkoa ennen ensi-iltaa FC Kööpenhaminan kotistadionin lähellä sijaitsevassa leffateatterissa. Ennen virallista (online-)julkaisua myös itse dokumenttielokuvasta järjestettiin eksklusiivinen ennakkonäytös FC Kööpenhaminan kausikortinomistajille ja pelaajille (https://www.youtube.com/watch?v=fLnlaGdvXMs). Tällä osuttiin suoraan seuran kannattajakunnan ytimeen. Samalla Unibet sai hyvän mahdollisuuden luoda kampanjaa tukevaa markkinointimateriaalia haastattelemalla mm. kannattajia ja Kadriin joukkuekavereita aiheen tiimoilta.  

Seuraavan viikon aikana myös muille FC Kööpenhaminan kannattajille tarjottiin mahdollisuus nähdä elokuva ennakkoon. Unibet maksoi näytösten kustannukset ja elokuva oli loppuunmyyty neljänä päivänä perätysten. Tämä loi osaltaan lisähypeä dokumentin virallisen julkaisupäivän ympärille.
Unibet ja FC Kööpenhamina aloittivat dokumentin promoamisen itse asiassa jo yli 4 kuukautta ennen virallista julkaisua. Käytännössä tämä tehtiin jakamalla maistiaisia dokumentin sisällöstä seuran some-kanavissa (Twitter, Instragram, FB, YouTube ja Snapchat) yhteensä 57 postauksen verran.
Some-tunnusluvut = nätit.


Unibet oli asettanut kampanjalleen tavoitteeksi nostaa brändinsä tunnettuutta ja preferenssiä FC Kööpenhaminen kannattajien keskuudessa. Lisäksi tavoite oli saada kampanjalle valtakunnallista näkyvyyttä. 

Some-analytiikan tunnusluvut osoittivat pian kampanjan olleen menestyksekäs. Markkinointitutkimus puolestaan osoitti, että ns. spontaanisti mitattuna 80 % FC Kööpenhaminan kannattajista osasi yhdistää dokumentin Unibetiin. 93 % näistä kannattajista myös suhtautui joko positiivisesti, tai erittäin positiivisesti, siihen että Unibet oli mukana toteuttamassa dokumenttielokuvaa. Lähes kaikki myös ilmoittivat haluavansa nähdä vastaavia aktivointeja seuran ympärillä myös jatkossa.

Dokumentista pyörii YouTubessa useita eri versioita, mutta englanninkielisen versio löydät esimerkiksi täältä: https://www.youtube.com/watch?v=kcbObLAjiuI

Ja miten sitten tämän olisi voinut skaalata esimerkiksi Kuopioon? Voisin kuvitella, että yhteistyökumppaneita tämänkaltaiselle tarinalle olisi hyvinkin mahdollista löytää myös Suomesta. Jos jätetään aina niin tulenarka rahapelikenttä nyt pois laskuista, niin kyllähän tällaisessa nuoren pelaajan kuntoutuksessa mukana oleminen on luontevaa esimerkiksi lähes kaikille terveydenhuoltosektorin yrityksille. Ilmari Niskanen nosti haastattelussa vahvasti esiin loukkaantumisen positiivisen puolen, eli mahdollisuuden keskittyä koulunkäyntiin. KuPS olisi voinut viestinnällisesti sitoa tarinan nätisti myös seuran yhteiskuntavastuullisuuteen (koulunkäynnin tärkeys jne.), joka myös on varmasti monenkin yrityksen näkökulmasta harkitsemisenarvoinen kenttä uusille yhteistyöavauksille. Kuten Haltian Jaakko usein toteaa: ”yhteiskuntavastuussa on kyse nimenomaan uusasiakashankinnasta”. Toki myös Niskasen paluuottelun teemoittaminen olisi ollut harkitsemisen arvoinen asia. Mahdollisuuksia olisi ollut paljon. Todella paljon.

Urheilu missasi nyt nämä kaksi herkullista mahdollisuutta luoda arvokkaita kohtaamisia ja vaikutusta ympäristöönsä. Onneksi uusia mahdollisuuksia tulee koko ajan lisää. Näihin pitää vain jatkossa ymmärtää tarttua.

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Tarina Punaisesta Härästä- Miten Red Bull valloitti maailman (ja vähän avaruuttakin)?



Falunin MM-kisoissa Suomen maastohiihtotähti Iivo Niskanen aiheutti pienimuotoisen kohun mainostettuaan suoraviivaisesti Red Bull- energiajuomaa. Iivoa ei Hiihtoliiton paheksunta tuntunut juurikaan hetkauttavan. Jälkikäteen funtsittuna voidaan sanoa, ettei ollut varsinainen ihme, että kohun keskipisteestä löytyi kaikista maailman juomatuotteista nimenomaisesti Red Bull.

On nimittäin niin, että tämä itävaltalainen energiajuomayhtiö on globaalistikin edelläkävijä urheilun integroimisessa osaksi brändin rakennusta. Red Bullin huikea tarina kertoo ensinnäkin ennakkoluulottomuudesta, riskinotosta ja luovuudesta. Markkinoinnin mestariteos on saavuttanut kolmessakymmenessä vuodessa aseman, jossa se on ponnistanut tyhjästä Forbesin TOP 100-listalle. Nimenomaisesti tyhjästä, sillä käytännössä Red Bull on pitkälti luonut koko energiajuomamarkkinan sellaisena kuin sen tänä päivänä tunnemme. 

Mitä tämä on sitten vaatinut? Esimerkiksi juridisten haasteiden ja ennakkoluulojen voittamista, rohkeaa premium-hinnoittelua heti alusta lähtien, kärsivällistä kasvuprosessia sekä tarkkaa brändipositiointia. Oli hyvinkin oleellista, että Red Bull onnistui brändäämään itsensä niin, ettei suurempia törmäyksiä esimerkiksi Coca-Colan tai urheilujuomaliideri Gatoraden kanssa nähty ainakaan firman alkutaipaleella. 

Red Bull on myös ymmärtänyt alusta lähtien iskeä kiinni ydinkohderyhmien paikallisiin mielipidejohtajiin (”Alpha Bees”) sekä baarityöntekijöihin, jotka puolestaan pystyvät vaikuttamaan paikallistasolla nuorten kulutuskäyttäytymiseen. Menestys on myös rakennettu ikään kuin alhaalta ylöspäin ja alue kerrallaan edeten. Markkinointi lähti aikanaan käytiin pitkälti Word-of-Mouthilla, mutta sittemmin tätä ideologiaa on onnistuttu siirtämään erittäin hyvin sosiaaliseen mediaan.

Red Bullin markkina-arvo mitataan tänä päivänä miljardeissa. Yrityksen myynti oli vuonna 2013 yli 5 miljardia Euroa ja sen markkinaosuus energiajuomamarkkinoilla oli 70-90 % yli sadassa eri maassa.

Dietrich Mateschitz on yksi urheilumaailman vaikutusvaltaisimmista miehistä


Red Bullin perustaja Dietrich Mateschitz puolestaan on valittu mm. urheilumaailman vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi. Energiajuomabisnes on tehnyt tästä entisestä hammastahnan myyjästä Itävallan ainoan miljardöörin.

Vaikka Red Bullin tarina on hieno ja mahtavaa opetusmateriaalia, niin en tässä blogitekstissäni lähde sitä kuitenkaan kokonaan toistamaan. Sen sijaan pyrin hieman analysoimaan nimenomaisesti markkinoinnin näkökulmasta sitä miten Red Bullin tarina on rakentunut.

Jos et tunne tarinaa yrityksen takana, suosittelen tutustumaan esimerkiksi näihin ansiokkaisiin artikkeleihin:




“I know of no other brand that has connected with customers so many ways.” David Aaker



Markkinointistrategian kulmakiviä

Brändiguru David Aaker on kiteyttänyt Red Bullin ainutlaatuisen markkinointistrategian seuraavaan neljään kulmakiveen.


  1. Red Bullin brändinrakennus nojaa pitkälti siihen, että brändiassosiaatioita rakennetaan käsittämättömän laajalla skaalalla ihmisiä, urheiluseuroja ja tapahtumia.

Red Bull on mukana lukuisissa eri urheilulajeissa, aina jalkapallosta surffaukseen ja jääkiekosta moottoriurheiluun. Lisäksi yritys on käytännössä luonut kokonaan uusia lajeja (kuten alamäkiluistelu Red Bull Crashed Ice), mikä lienee suht uniikkia urheiluhistoriassa. Urheilun lisäksi yritys on vahvasti mukana myös muussa viihdebisneksessä (mm. omat musiikkitapahtumat). Jo kymmenen vuotta sitten Red Bull investoi vuositasolla urheilumarkkinointiin noin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Red Bullin kotisivut päivittyvät jatkuvasti

Yrityksen verkkosivut tarjoavat erittäin paljon alati päivittyvää viihdykettä, aina yrityksen omista videopeleistä YouTube-videoihin ja televisiosarjoihin. Aaker on laskenut, että Red Bullilla on käytössään reilusti yli 100 potentiaalista tapaa olla kontaktissa kuluttajiin. Kohderyhmät ovat siis jatkuvassa vuorovaikutuksessa (ja lukuisissa eri kanavissa) Red Bullin brändin kanssa. 

Crashed Ice on suosittua myös Suomessa

2.       Red Bull uskoo urheiluseurojen ja tapahtumien omistamiseen sen sijaan, että se esiintyisi vain yhtenä monista sponsoreista.


Omistamiseen perustuva strategia tarkoittaa sitä, että Red Bull pystyy kontrolloimaan poikkeuksellisen paljon tapahtumien sisältöä ja kustannuksia. Yritys ei siis oikein istu perinteisiin sponsorointimalleihin, jossa yrityksen brändi liitetään osaksi suurempaa seuran/urheilijan ja yritysten muodostamaa kokonaisuutta. Kokonaisuutta, jota yksittäinen yritys ei voi oikein millään kontrolloida.

Red Bull omistaa mm. neljä jalkapalloseuraa, kaksi jääkiekkoseuraa, Formula 1-talleja (Red Bull & Toro Rosso), Motocross-kiertueen (Red Bull X-FightersWorld Tour) sekä lukuisia muita tapahtumia. Tosin uunituoreet huhut kertovat, että yritys harkitsee F1-talleistaan luopumista. Toki tämä strategia on aiheuttanut myös pahennusta, eivätkä kaikki jalkapallokannattajat ole nielleet sitä, että Red Bull ottaa haltuunsa perinteikkään seuran ja tavallaan pyyhkii sen historian pois.




Huomioimisen arvoista on myös se, ettei Red Bullin sponsorointistrategia nojaa juurikaan perinteiseen logo paitaan –ideologiaan. Yritys haluaa lähemmäs urheilijoitaan, kuten esimerkiksi lumilautailutähti Shaun Whiten kanssa tehty yhteistyö konkreettisesti osoitti. Osana nelivuotista yhteistyödiiliä Red Bull mm. rakennutti Whiten käyttöön oman Half Pipen sekä tarjosi Whiten käyttöön henkilöstöä tukemaan miehen harjoittelua. Tällaisesta syntyy tietenkin paljon loistavaa sisältöä jaettavaksi yrityksen kanavissa.



Kokonaan oma lukunsa Red Bullin organisoimissa tapahtumissa oli ”Red Bull Stratos”. Lokakuussa 2012 yli 10 miljoonaa katsojaa seurasi Felix Baumgartnerin loikkaa stratosfääristä meksikolaiseen autiomaahan. Tähän päivään mennessä hypyn kohokohdista kertova video on kerännyt YouTubessa jo lähes 38 miljoonaa näyttökertaa. https://www.youtube.com/watch?v=FHtvDA0W34I


'Stratos was our proof of concept. Red Bull owned the Internet for a day. ' –CCO, Alexander Koppell Red Bull Media House IEG2015-konferenssissa

Onkin arvioitu, että Stratos kampanja on kaikkineensa saldottanut jo yli miljardi kappaleita laadukkaita näyttöjä (impressions), mikä puolestaan tarkoittaa erinomaista ROI-lukua. Tämä siitä huolimatta, että tempauksen kulut ovat todennäköisesti ylittäneet 40 miljoonaa yhdysvaltain dollaria.




3.  Omistamiseen nojaavan bisnesmallin johdosta Red Bull pystyy generoimaan näiden seurojen ja tapahtumien ympärillä syntyvän pöhinän voitolliseksi liiketoiminnaksi.

Markkinoinnin asiantuntijat ovat jo vuosikausia hokeneet mantraa siitä, että brändien täytyy ryhtyä kustantajiksi tai mediataloiksi. No, Red Bull on malliesimerkki brändistä joka on näin tehnyt.

Jatkuva tapahtumatuotanto ja urheilijayhteistyö tarkoittaa sitä, että Red Bull tuottaa koko ajan uutta videosisältöä kuluttajien ihmeteltäväksi. Yrityksellä onkin oma mediayhtiö, The Red Bull Media House, joka perustettiin jo vuonna 2007. Media Housen alla on puolestaan Red Bullin oma TV-kanava (Red Bull TV), levymerkki, äänitysstudio, Internet-radio sekä brändilehti Red Bulletin, jonka globaali jakelumäärä on jossain 5 miljoonan kappaleen paikkeilla. Red Bulletiniin törmää myös Suomessa, jossa sitä jaetaan ainakin urheiluhenkisissä ravintoloissa.

Yhtiö siis tuottaa ja markkinoi jatkuvasti uutta sisältöä mm. televisioon, mobiiliin, digiin, audioon ja printtiin. Lisäksi yritys on solminut kumppanuuksia mm. suurien televisiokanavien (esim. NBC) kanssa, joka puolestaan takaa Red Bullin tuottaman sisällön laajemman jakelun mm. TV-katselijoiden keskuudessa.


4.       Red Bull osaa ylläpitää kahta erilaista näkökulmaa brändiinsä rinnakkain.

Vaikka Red Bullin markkinointioperaatioita yhdistää energisyys, on yrityksellä ikään kuin kaksi rinnakkain elävää brändipersoonaa.

Ensimmäinen näistä persoonista on vakavampi ja urheilullisempi, toinen puolestaan on hauskanpitoa ja huumoria korostavampi persoona, joka konkretisoituu tunnetuissa ” Red Bull antaa siivet”- sarjakuvamainoksissa.

Toinen brändipersoona on humoristinen.

Red Bull & Sosiaalisen median strategiat

Red Bull on integroinut sosiaalisen median erittäin tehokkaasti osaksi markkinointikoneistoaan. Yrityksen some-viestinnästä on tunnistettavissa eräs mielenkiintoinen piirre. Vaikuttaisi siltä, että Red Bullin yhteisömanagerit eivät koskaan viesti suoraan itse energiajuomasta. Siinä missä lähes kaikki muut brändit promoavat suoraviivaisesti tuotteitaan sosiaalisen median kanavissaan, Red Bull pysyy viestinnässään tavallaan puhtaampana. 

Mitä kanavissa sitten näytetään? Videoklippejä ja valokuvia brändiin sopivista ihmisistä tekemässä erittäin vaativia suorituksia ryyditettynä yrityksen sloganilla. Yritys promoaa siis enemmänkin elämäntyyliä, kuin energiajuomatuotettaan.

“We don’t bring the product to the people. We bring the people to the product” (Mateschitz Economistissa, 2002)

Vaikka Red Bull panostaakin visuaalisesti näyttäviin valokuviin ja videoihin, luottaa se verbaalisessa viestinnässään erittäin lyhyisiin ja iskeviin lauseisiin. Tyyppiesimerkkejä näistä ovat esimerkiksi “No better time than right now,” “Flipping spectacular,” ja “Never turn down an adventure.” Pidemmät tarinat yritys säästää perinteisempiin kanaviinsa, kuten omistamiinsa printtilehtiin.

Red Bullin some-strategian voisi siis tulkita olevan tyylikkään ja trendikkään lifestyle-sisällön tuottaminen. Yrityksen yhteisömanagereiden ei tarvitse käyttää kovinkaan paljon aikaa varsinaiseen kuluttajien sitouttamiseen, sillä tuotettu sisältö on jo itsessään niin laadukasta, että se tekee tämän helpoksi. Ihmiset jakavat siis sisältöä omatoimisesti omissa verkostoissaan.


Yhteenveto: Mikä tekee Red Bullista uniikin brändin?
  • Red Bull on poikkeuksellisen taidokas viestimään brändinsä tarinaa massasta erottuvin tavoin. Yrityksen käytössä on todella paljon erilaisia kanavia ja se on onnistunut luomaan läheisen suhteen ydinkohderyhmiinsä.Tämän tuloksena Red Bullin ympärille on rakentunut vahva brändiyhteisö (brand community). 
  • Viitaten edelliseen, yrityksen sisällöntuotanto on huippuluokkaa, eikä se myy ydintuotettaan (energiajuoma). Tai ainakaan se ei myy sitä kovin aggressiivisesti, vaan ennemminkin osana kauppaamaansa elämäntyyliä. 
  • Yrityksen brändiyhteisö haluaa näyttää kuuluvansa "Red Bull -heimoon", joten Red Bull on laajentanut brändiään mm. vaatebisnekseen. Kuluttajista tulee siis yrityksen brändilähettiläitä ja he viestivät yrityksen brändiä missä ikinä vain kulkevatkin. Sama logiikka on tunnistettavissa usein mm. rahapeliyhtiöiden markkinointistrategioista.
  • Red Bullilla on käytössään omistusperusteinen sponsorointistrategia. Red Bull ei sponsoroi Manchester Unitedin kaltaisia jättiläisiä, vaan ennemmin hankkii seuroja omaan omistukseensa. Näitä omistuksia brändin on helpompi kontrolloida ja se mm. muuttaa seurojen värit vastaamaan Red Bullin värimaailmaa. Yksilöurheilussa yritys sponsoroi globaalisti yli viittäsataa urheilijaa. Esimerkiksi red Bullin F1-tallit ovat varmasti tappiollisia, mutta urheilu ei olekaan Red Bullille bisnes sinänsä. Se on vain tapa tuottaa erinomaista sisältöä ja tarinoita vahvistamaan brändiä. Hieman off-topic, mutta sisällöntuotanto on merkittävä tekijä myös sen takana, että esimerkiksi Pohjois-Amerikassa sijoittajaryhmät omistavat taloudellisesti tappiollisia ammattilaisseuroja. Nämä tappiot kuitataan pois muiden omistusten (kuten omistettujen medioiden) tuotoilla. Jos sijoittajien omistama, vahvasti voitollinen, kaapelikanava takoo rahaa, ei hallittu tappio vaikkapa NHL-seuralla kokonaisuudessa paljoa tunnu.
  • Vaikka Red Bullin markkinointia ohjaa globaali strateginen ideologia, ei lokalisointia ole unohdettu. Tästä lienee ollut kyse myös Iivo Niskasen tapauksessa. 

Loppusanat: Kun aloin syventyä tarkemmin Red Bullin tarinaan ja bisneksiin huomasin pian, että yksi blogikirjoitus on aika kevyt raapaisu yrityksestä. Materiaalia olisi ollut helposti ainakin pro gradu- tasoiseen tutkielmaan. 


Käytettyjä lähteitä: