Kirjan tarina: Urheiluseurojen sisäpiirissä- tarinat tunteen takana

Maaliskuussa 2016 puhelimeni soi. Soittaja oli ystäväni ja pitkäaikainen yhteistyökumppanini, Turun ammattikorkeakoulun urheilujohtamisen opinnoista vastaava, Jaakko Haltia. Jaakon korviin oli kantautunut huhu siitä, että vanha tuttavamme Tero Auvinen suunnittelee kirjaa suomalaisesta urheilujohtamisesta. Teron nimeen törmäsin ensimmäisen kerran hänen toimiessaan FC Hongan toimitusjohtajana. Sittemmin virittelimme pientä yhteistyötä Teron toimiessa Lentopalloliiton toimitusjohtajana.

Joka tapauksessa, olimme viritelleet melko suurella kirjoittajajoukolla jo pidemmän aikaa omaa oppikirjaprojektiamme urheilujohtamisesta. Matkalla oli eteen tullut muutama odottamaton muuttuja, ja näiden johdosta homma oli jäänyt hieman piippuun. Haudattu tuota projektia ei kuitenkaan missään nimessä edelleenkään ole. Olen itse asiassa tehnyt jokusen haastattelunkin kyseistä kirjaa varten, mutta noiden työstäminen jää nyt odottamaan hamaan tulevaisuuteen

Jaakko ja Tero sopivat pian palaverista kirjaprojektin teemoilta. Pelasimme puolin ja toisin avoimin kortein, ja vaikka Teron kirjan fokus erosikin jonkin verran meidän suunnitelmistamme, löysimme pian yhteisen sävelen ja hyppäsimme mukaan uuteen kirjaprojektiin. Itse asiassa Teron proggis oli jo niin pitkällä, että hän oli tehnyt kustannussopimuksen Talentumin kanssa. Näin ollen aikataulukin oli lyöty heti lukkoon. Käytännössä sovimme työnjaosta, jossa Tero haastattelisi lähes kaikki Suomen mielenkiintoisimmat urheiluseurat läpi. Mukaan otettaisiin tarinoita niin huikeista onnistumisista kuin karvaista epäonnistumisistakin. Ja keskittyisimme nyt nimenomaan seurojen taloudellisiin onnistumisiin, ei niinkään urheilullisiin. Joskin on itsestään selvää, että nämä kulkevat jossain määrin käsi kädessä. Seuratarinat tultaisiin kertomaan juuri sellaisena kuin seurajohtajat ne esittäisivät. Lajikirjosta muodostui todella laaja.Mukana on seuroja mm. jääkiekosta, jalkapallosta, pesäpallosta, lentopallosta, koripallosta, salibandysta ja jopa golfista.

Minun ja Jaakon rooliksi tulisi täydentää kirja analyyttisemmalla ja teoreettisemmalla näkökulmalla. Allekirjoittaneen vastuulle sovittiin erityisesti seurabrändeihin ja markkinointiin liittyvät osiot. 

Mitä helvettiä sä  kehität  urheilua,  jos  sä  et  siinä  rinnalla  kehitä brändiä, markkinointia, yleisö-  ja  ottelutapahtumia?  Jos se laahaa perässä, niin  mennään  perse  edellä  puuhun. (Pasi Peltola, Classic, Salibandy)

Aihepiiri oli hyvinkin tuttu jo entuudestaan, joten ei muuta kuin homma tulille. Helppo homma?

No, ei todellakaan. Tämän mittakaavan projekteissa sitä aina huomaa, ennemmin tai myöhemmin, uivansa melkoisen syvissä vesissä. Niin nytkin. Kun arkielämän yhtälöön kuuluu päivätyöt, perhe, ns. ylimääräiset luento- ja konsulttikeikat, lukuisia ideointivaiheessa olevia bisnesaihioita sekä yhden salibandyseuran pyörittäminen, niin pian sitä huomaakin pohtivansa, että mistä ihmeestä ne tunnit kirjahommalle nyt sitten kaivetaankaan? Nyt lukijakin voi jo arvata mitä tein kesälomallani ja syksyisinä yön tunteina. Valitettavasti Jaakko joutui vastaavista syistä luopumaan sittemmin projektista ja loppupeleissä kirjoitimme kirjan Teron kanssa kahdestaan. Alkuperäisessä kirjoittajatiimissä oli ollut vielä muutama muukin nimi.

Hommaa oli siis todella paljon, sillä jokainen haastattelunauha kesti vähintäänkin noin tunnin. Ja yhden nauhan läpikäymiseen tuli aina varata useampi tunti, koska tein samalla muistiinpanoja ja kelailin nauhoja suuntaan ja toiseen. Oppimiskokemus oli kuitenkin huikea ja mittaamattoman arvokas. Olen lähes koko elämäni ihmetellyt urheilujohtamisen maailmaa. Välillä lähempää ja välillä kauempaa. Olen luennoinut aiheesta, tutkinut, konsultoinut, sparrannut, viisastellut eri medioissa, myynyt ja tuonut maahan urheiluvälineitä, sekaantunut hieman agenttibisnekseen, kuunnellut varmasti satoja alan asiantuntijoiden puheenvuoroja ja tehnyt myös paljon todellista ”kädet savessa” seurajohtamista alasarjatasoilla. Uunituore hyppäykseni on liitto -ja järjestöpuoli, sillä minut valittiin juuri LiikU ry:n hallitukseen. Silti jokaisesta kuunnellusta haastattelusta tarttui kuitenkin jotain uutta matkaan. 

Jos harrastetaan pientä ”name droppingia”, niin haastatteluja kirjaan antoivat mm. seuraavat henkilöt: Juha Junno, Raimo Sarajärvi, Riku Kallioniemi, Sami Kapanen, Jukka Valtanen, Mika Eskola, Mikko Leinonen, Pasi Peltola, Teukka Ulander ja Juha Tanskanen. Sekä lisäksi pitkä lista muita meritoituneita seurajohtajia.

Tero painoi siis duunia niska limassa ja kiersi käytännössä koko Suomen haastatteluiden perässä. Ja bonuksena vielä vähän Espanjassakin, josta mukaan tarttui mm. La Liga -jengi Malagan johdon haastattelu. Yhteensä seuratarinoita saatiin kasaan kolmisenkymmentä. Ja millaisia tarinoita nauhalle tarttuikaan! Huikeita onnistumisia, karmeita epäonnistumisia. Ja todella rehellistä puhetta mukana olleilta seurajohtajilta. Ihan kaikkea tuskin voidaan julkaista, mutta 99 % haastatteluiden mielenkiintoisimmasta annista tulee päätymään kirjaan. Huomionarvoista on, että tasan yhden seuran johto kieltäytyi haastattelusta. Tästäkin seurasta haastattelu saatiin kuitenkin pitkäaikaiselta hallituksen jäseneltä. Hieman seurasta riippuen haastattelut tehtiin joko operatiiviselle johdolle tai hallituksen puheenjohtajalle.

Millaisia aiheita kirja sitten tulee avaamaan lukijalle? No, muutamia esimerkkejä mainitakseni kirja sisältää vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Miksi Oulun Kärpät tekee huikeaa taloudellista tulosta vuodesta toiseen?
• Mitä todella tapahtui FC Hongalle? 
• Miksi Loimaan Bisons, Mypa, KuPS Volley ja Espoon Blues syöksyivät taloudellisiin vaikeuksiin?
• Miten Lappeenrannan SaiPa nousi konkurssin partaalta menestyväksi Liigaseuraksi?
• Miten Jarkko Nieminen päätyi Salibandyliigaan?
• Mikä seura myi vain 19 pääsylippua eurocup-peliinsä?
• Mikä arvo sosiaalisella medialla on urheiluseuroille?
• Mistä urheiluseuran brändi rakentuu?
• Mitä voidaan pitää suomalaisen urheilubisneksen syöpänä?
• Mitä menestyvän seurajohtajan tulee ottaa huomioon?
• Miksi seura tekee päätöksiä, jotka saattavat kannattajan näkökulmasta olla järjettömiä?

Hyvän asian puolesta: Yhteistyö TPS Salibandyn ja Hope ry:n kanssa.

Kirjabisneshän ei ole ainakaan minun tapauksessani todellakaan mikään kultakaivos. Päässäni on kuitenkin jo pidemmän aikaa kytenyt ajatus siitä, miten voisin osaltani kantaa oman pienen korteni kekoon lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Kuuntelin hiljattain lääkintöneuvos Sakari Alhopuron esitelmän, jossa hän kertoi näkevänsä yrittäjyyskasvatuksen yhtenä kanavana nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Ja näin varmasti onkin. Työ tarjoaa merkittävää sisältöä elämään ja tulevaisuudessa työpaikat tulevat syntymään yhä enemmän mikroyrityksiin. Alhopuron mukaan yksi syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle noin 1.5 miljoonaa euroa. Syrjäytymisen hinta on siis todella korkea.

Olen hiljattain keskustellut useammissa yhteyksissä liikunnan ja urheilun tarjoamista mahdollisuuksista yritysten yhteiskuntavastuun toteuttamiselle. Kiitokset näistä keskusteluista nyt esimerkiksi Jaakko Haltialle, Jaska Kuneliukselle, Harri Piriselle, Kimmo J. Lipposelle ja Vesa Karjalaiselle. Näissä samoissa keskusteluissa olemme pohtineet mm. sitä, miten seurakenttä voisi ottaa suurempaa roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tätä myöten myös pönkittää omaa yhteiskunnallista asemaansa. Tämä tulisi pitkässä pelissä näkymään myös monellakin tapaa paremmin voivina seuroina. Toivon todella, että esimerkiksi Liikkuva koulu -hankkeet tuovat uusia tuulia tähän kenttään ja, että seurat myös osaavat ja uskaltavat tarttua syntyviin mahdollisuuksiin.

Olen käytännössä koko ikäni harrastanut joukkueurheilua. Koenkin, että urheilu, ja erityisesti salibandy, on antanut minulle todella paljon. Nyt on aika antaa edes hieman takaisin. Olen sopinut TPS Salibandyn toiminnanjohtajan Juha Kiviniemen kanssa, että lahjoitan jokaisesta ennakkoon myydystä kirjasta 5 euroa TPS Salibandyn ja Hope ry:n projektiin, jossa tarjotaan mahdollisuus vaikeammista lähtökohdista tuleville lapsille aloittaa salibandyn harrastaminen. Arvioimme Juhan kanssa, että mikäli saan verkkokauppani myytyä parisataa kirjaa ennakkoon, mahdollistamme tällä kahdeksalle lapselle salibandyharrastuksen vuodeksi TPS Salibandyn salibandykerhoissa. Jos tätä kautta saadaan ehkäistyä yhdenkin lapsen syrjäytyminen, niin olemme oikealla tiellä.

Mistä sitä kirjaa nyt sitten saa?  

TÄÄLTÄ: https://holvi.com/shop/urheilujohtaminen/

Lienee syytä alleviivata, että TPS:n ja Hope ry:n kanssa toteutettava kampanja on voimassa vain oman verkkokauppani kautta tehtyjen ennakkotilausten osalta. Muut kirjaa myyvät kanavat eivät ole minun hallinnassani. Kirjan hinta on 39 euroa (ALV 10%) ja päälle tulee 4,90 euroa posti- ja pakkauskuluja. Jos haluat tilata isomman määrän kerrallaan, niin voit olla yhteyksissä sähköpostitse jo etukäteen, niin katsotaan mahdollisia määräalennuksia.

Huom! Kirjan ilmestymispäivä tulee olemaan maaliskuun puolessavälissä. Tulen postittamaan ennakkotilaukset heti, kun kirja vain saapuu varastoon.

Jos haluatte tietää jotain muuta kirjaprojektista, niin allekirjoittaneen tavoittaa helpoiten osoitteesta:arto.kuuluvainen@gmail.com