Helsingin Jokerit
on tällä hetkellä kaikilla mittareilla Suomen mielenkiintoisin jääkiekkoseura. Seuran
yleisökeskiarvo pyörii reilusti yli 10 000 katsojassa ja se kerää myös eniten
mediahuomiota. Väitettä tukee myös lokakuussa (urheilun aktiivisten seuraajien
keskuudessa kansallisesti edustavalla otoksella) pyöräyttämämme
kuluttajatutkimus, jossa Jokerit nousi suhteellisen selvästi ohi muiden jääkiekkoseurojen
(mittauksessa olivat mukana kaikki Liigaseurat, Jokerit & KooKoo)
nimenomaisesti kiinnostavuudessa. Toki joku voi vedota uutuudenviehätykseen, mutta on Jokereissa tehty paljon asioita oikeinkin.
Näistä
lähtökohdista oli hyvin mielenkiintoista kuunnella Turun Mainostorstaissa
Jokerien toimitusjohtaja Jukka Kohosen esitystä, jonka otsikkona oli ”Jokeri-brändin
uudelleenasemoinnin latumerkit”. Tämä blogaukseni perustuu vahvasti juurikin
tuohon esitykseen.
Haastava lähtötilanne
Jokerit ilmoitti
kesäkuussa 2013 vaihtavansa Liigakaukalot KHL:n kirkkaampiin valoihin.
Suunnitelma sai useilta tahoilta täystyrmäyksen. Niin media, muut kiekkoseurat
kuin omat kannattajatkin antoivat enemmän tai vähemmän täyslaidallisen Jokerien
seurajohdon suuntaan. Allekirjoittanut tosin piti Jokerien siirtoa jo tuolloin
erittäin virkistävänä ravisteluna kohtuullisen väsyneelle suomalaisen jääkiekon
ilmapiirille.
KHL-siirto
merkitsi Jokereille siirtymistä isompien poikien leikkeihin, mikä taas tarkoitti
sitä, että koko organisaatio oli käytännössä rakennettava uusiksi. Kuten
Kohonen presiksessään totesi, kukin voi miettiä tahollaan mitä vaatisi
esimerkiksi HJK:lta vaihto Veikkausliigasta Bundesliigaan.
Markkinoinnin
näkökulmasta ensimmäisiä askeleita oli seurabrändin kansainvälistäminen.
Johtavana ajatuksena on myös ollut rakentaa Jokereista koko Suomen
seuramaajoukkue KHL:ään. Tätä tavoitetta seura on tukenut mm. hankkimalla Oulun
Kärppien kirkkaimpia tähtiä riveihinsä.
Huomionarvoista
on kuitenkin se, että tässä tapauksessa pelkkä seurabrändin uudelleenasemointi
ei ollut tarpeeksi. Myös KHL oli liigana myytävä suomalaisille. Karu totuushan
on, että ennen Jokereita KHL ei ollut Suomessa kovinkaan suosittu lätkäsarja. Suurella
yleisöllä ei ollut KHL:sta ennestään juuri minkäänlaista mielikuvaa. Ja jos
olikin, niin tuskin ainakaan kovin positiivista, sillä media on nostanut melko
säännöllisesti esiin KHL:n poliittiset kytkökset ja monimutkaiset
omistussuhteet. Lisäksi Jaroslavin karmea lentoturma oli vielä tuoreessa
muistissa.
Käytännössä
sarjaa seurasivatkin vain HC-lätkäfanit. Kohosen heittämän arvion mukaan tämän
”Heavy User”- segmentin edustajia on Suomessa pyöreästi parikymmentä tuhatta
henkeä. Pelkät lätkäfanit eivät siis missään tapauksessa tulisi Hartwall
Areenaa täyttämään. Pitää muistaa myös, että pääkaupunkiseudun lätkän
seuraajista hyvin brändiuskollisten HIFK-kannattajien houkuttelu Ilmalaan edes satunnaisesti
on hyvin haastava rasti. Näin ollen halliin on houkuteltava myös katsojia, jotka
eivät aiemmin ole olleet lätkästä kovinkaan kiinnostuneita. Jokerit pistikin
koko kohderyhmäajattelunsa uusiin puihin.
Jokerit päättikin
siis tehdä kaksi lanseerausta: Uusittu Jokerit-brändi vaati oman
lanseerauksensa, mutta myös KHL piti lanseerata sarjana suomalaisille.
Lanseerauksissa Jokerit hyödynsi niin perinteistä kuin sosiaalistakin mediaa. Valtaosa
lätkää vähänkin seuraavista on todennäköisesti esimerkiksi törmännyt
#KHLISHERE- hashtagiin, jota on viljelty niin taksien kyljissä kuin
sosiaalisessa mediassakin.
Seuran
markkinointiviestinnän ydinajatuksena oli tuoda esiin energisyyttä, hauskuutta
ja värikkyyttä ja välttää suomalaisen jääkiekkojargonin kliseitä kovasta työstä
ja joukkuepelaamisesta. Erityistä huomiota laitettiin audiovisuaalisen
materiaalin tuotantoon. Jokerien tuottamaa videosisältöä onkin jaettu
huomattavan laajasti sosiaalisessa mediassa Suomen lisäksi myös Venäjällä.
Oman mausteensa
Jokerien viestintään tuo myös YLEn näyttämä ”Tehtävä idässä” –dokumenttisarja. Jokerien
KHL-matkasta kertova sarja sai heti kärkeen huomiota osakseen mm. Liigan
puheenjohtajan kritisoitua YLEä sen näyttämisestä. Joka tapauksessa, dokumentti
pyrkii inhimillistämään seuraa ja sen pelaajia. Toisin sanoen, dokumenttisarja
pyrkii tuomaan esiin pelaajien arkea ja tuomaan nämä siten lähemmäs kuluttajia
(=potentiaalisia katsojia).
Mikä meni uusiksi?
Lähes kaikki.
Organisaation toimintatavat kokivat täysremontin ja markkinointiin lähdettiin
Suomessa lähes ennennäkemättömän suurilla investoinneilla. Kaikesta Jokerien
markkinointiviestinnästä on huokunut ”Go Big or Go Home” –asenne. Seuran
visuaalinen ilme on myös kansainvälistetty käyttämällä paljon englanninkieltä
viestinnässä.
Lipunmyyntiin
otettiin käyttöön dynaaminen hinnoittelumalli, joka huomioi kulloisenkin
vastustajan sekä sarjataulukon & viikonpäivän. Mallin logiikassa on
yhtäläisyyksiä esimerkiksi lentolippujen myynnin kanssa. Myös hallia
remontoitiin lisäämällä mm. LED-valoja, jotka mahdollistavat näyttävämmät
valoshow’t.
Yritysyhteistyön
osalta partneristrategia päivitettiin nykyaikaan. Tämä tarkoittaa käytännössä
sitä, että strategia huomioi sen, että pelkkään näkyvyyteen perustuvat
yhteistyösopimukset ovat eilistä päivää. Yrityksille täytyy pystyä tuottamaan
myös muuta lisäarvoa tuovia palveluita. Tähän Jokerit on iskenyt mm.
tarjoamalla kumppaneilleen erilaisia verkostoitumistapahtumia Venäjällä
vieraspelireissujen yhteydessä.
”NHL:ssä yksikään jengi ole hävinnyt siksi, että sponsorit ovat matkustaneet samassa koneessa”.(Jari Kurri)
Median suhteen
Jokerit on muuttanut toimintatapojaan avoimempaan suuntaan. Seura lähtee siitä,
että sen roolina on tuottaa medialle kiinnostavaa sisältöä. Myös pukukopin ovet
ovat avautuneet medialle. Sisällöntuotantoon panostamisen huomaa, kun vierailee
seuran nettisivuilla. Päivitystahti haastattelujen, ennakoiden, raporttien ja
kuvakoosteiden osalta on tiivis.
Pelillisesti
Jokerit pyrkii pelaamaan viihdyttävää lätkää. Seura tavoittelee siis pelillistä
identiteettiä, joka erottaa sen myös urheilullisesti muusta suomalaisesta
jääkiekkotarjonnasta. Kohonen kuitenkin korosti esityksessään, ettei Jokerit
halua kilpailla Liigan kanssa. Tämän saman lauseen olen kuullut jo aiemminkin
Jokerien kanssa läheistä markkinointi- ja viestintäyhteistyötä tekevien
ihmisten suusta.
Jokerit käyttää
markkinoinnin ja viestinnän tukenaan suomalaisista eturivin toimistoista mm.
Republic of Communicationsia, W.Steinmannia, Vizeumia, Sangrea ja M-Brainia. Tässä on
varmasti yksi merkittävä tekijä sen taustalla, että Jokerit on tällä hetkellä
suomalaisessa seurakentässä markkinoinnin näkökulmasta lähes ylivoimainen.
Ainakaan allekirjoittanut ei ole törmännyt vielä muihin seuroihin, joiden
viestintä ja markkinointi olisi näin vahvasti annettu todellisten ammattilaisten
käsiin.
Usein urheiluseurojen markkinointi on sen sijaan hyvinkin kotikutoista,
mikä tietenkin selitetään usein resurssien puutteella. Ehkä näinkin, mutta
esimerkiksi Liigaseurat saisivat paljon tehtyä sijoittamalla yhteen floppaavaan
ulkomaalaisvahvistukseensa investoidut rahat edes silloin tällöin markkinoinnin
ja viestinnän todellisten ammattilaisten tarjoamiin palveluihin. Hyvin tehtynä
tämän investoinnin pitäisi kyllä maksaa nopeasti itsensä takaisin. Ja vieläpä korkojen
kera.