Urheilumarkkinointi: nuoret urheilijat, sosiaalinen media & palvelukonseptit

Julkaistu alunperin M3 Researchin yritysblogissa: 
http://m3researchfinland.blogspot.fi/2014/04/urheilumarkkinointi-nuoret-urheilijat.html


Sain hiljattain kunnian sparrata Turun Seudun Urheiluakatemian  (Athlete to Athlete Network) urheilijoita aiheesta sosiaalinen media ja urheilumarkkinointi.
 

Oma taustani on vahvasti joukkueurheilussa, mutta tällä kertaa paikalla oli ainoastaan yksilölajien edustajia. Näin tilaisuus kävi myös itselleni mainiosta oppimiskokemuksesta. Samalla silmäni aukesivat sille, että yksilölajien edustajat ovat urheilumarkkinoinnin suhteen todella yksin. Toisin kuin joukkuelajeissa, yksilöurheilijat ovat usein itse vastuussa markkinoinnistaan ja yritysyhteistyösuhteiden rakentamisesta. Käytän tässä bloggauksessani tietoisesti komealta kalskahtavaa termiä urheilijabrändi, vaikka A2A-tapahtumassa keskustelin nimenomaisesti nuorten, lähinnä kansallisen kärjen tuntumassa urheilevien urheilijoiden kanssa.

Näiden nuorten urheilijoiden parissa itsensä brändääminen koetaan usein erittäin haasteellisena ja epämukavana, ehkä jopa tietyllä tapaa vastenmielisenä. Toisaalta hyvin rakennetusta henkilöbrändistä olisi valtava apu neuvoteltaessa yritysten kanssa. Näin ollen urheilijabrändi mahdollistaa osaltaan ammattimaisemman valmentautumisen leirityksineen ja täten edesauttaa myös mahdollisuuksia todelliseen urheilumenestykseen. Kolikon toinen puoli taas on se, että intensiivisen yritysyhteistyön koetaan riskeeraavan laadukkaan treenaamisen ja häiritsevän kilpailuihin valmistautumista.

Tässä blogitekstissäni nostan esiin muutamia teemoja, joista saimme aikaiseksi eläväistä keskustelua.

·        

          Yritysyhteistyö vs. lajiharjoittelu

Opiskelevien urheilijoiden asenteessa yritysyhteistyötä kohtaan oli selviä eroja. Siinä missä osa siis koki yritysyhteistyön välttämättömänä pahana, oli osa puolestaan miettinyt jo oman osaamisensa konseptointia. Hyvä esimerkki tämänkaltaisesta lähestymistavasta oli paikalla ollut ampumaurheilija, joka oli rakentanut lajinsa ympärille palvelupaketin jota partneriyritykset hyödynsivät mm. TYKY-päiviensä yhteydessä. Erinomaista ajattelua.

Toisaalta urheilijat kokivat haastavaksi esimerkiksi sen, että yrityksen edustajat saattavat esittää heille kysymyksiä kilpailupäivän aamuna, jolloin heidän fokuksensa tulisi kuitenkin olla jo täydellisesti tulevassa kisassa. Totesimme tämän johtuvan usein siitä, etteivät kaikki yksinkertaisesti voi ymmärtää urheilijan maailmaa. Toki yhteiset pelisäännöt on hyvä käydä läpi yritysyhteistyökumppanien kanssa heti yhteistyön alkumetreillä.

Kerroin urheilijoille myös muutamista mielenkiintoisista nettipohjaisista palveluista, joita urheilijat voivat hyödyntää varainkeruussaan ja/tai henkilöbrändinsä rakentamisessa. Erityisesti nostin esiin joukkorahoituspalvelu Kiriringin sekä Donna Kivirauman liidaaman TeamUpin.

·         Sosiaalisen median preesens

Urheilumarkkinoinnista ei voi enää keskustella sivuamatta digitaalista markkinointia. Tällä kertaa keskustelimme lähinnä Twitterin ja Facebookin kasvaneesta roolista. Erityisesti suosiotaan Suomessa kasvattava Twitter on tuonut urheilijat lähemmäksi sidosryhmiään, mahdollistaen suoran kommunikaation esimerkiksi fanien ja urheilijoiden välillä. Toki kävimme läpi myös muutamia varoittavia esimerkkejä siitä miten urheilija voi mokata sosiaalisessa mediassa. Malliesimerkkinä sai kyseenalaisen kunnian toimia NHL-pelaaja Tyler Seguinin mielipiteet Dallas Stars- siirrostaan ja twiitistä seurannut fanien raivo. Jos tapaus ei ole tuttu, niin lisätietoa löydät vaikkapa täältä.

Korostamisen arvoista on myös se, että sosiaalisessa mediassa täytyy todellakin käyttää maalaisjärkeä ja välttää provosoitumista. Tästä saimmekin aikaan hyvää keskustelua siitä miten nopeasti kisatapahtuman jälkeen kannattaa kirjoittaa esimerkiksi blogia. Erityisesti, jos kisat tai matsi on mennyt pahasti penkin alle, voi olla paikallaan hieman rauhoittua ennen julkista vuodatusta. Omasta kokemuksesta salibandybloggarina tiedän myös varsin hyvin, että katkeran tappion jälkeen bloggaus voi olla jopa vastenmielistä, kun taas eeppisen voiton myötä ylisanoin höystettyä väritystä syntyy kuin itsestään. Näin ihmismieli vain toimii.

Avasin itse asiassa koko Athlete-to-Athlete- tapahtuman kertomalla urheilijoille NHL-pelaaja Paul Bissonnettesta. Bissonnette on loppupeleissä marginaalipelaaja NHL:ssä. Parhaalla kaudellaan hän on saldottanut vaatimattomat kuusi tehopistettä. Silti hänen tunnettuutensa on lajia seuraavien parissa hyvinkin korkea. Miten tämä on mahdollista?

Vastaus on yksinkertainen; Paul Bissonnette on yksi Pohjois-Amerikan ammattilaissarjojen aktiivisimmista sosiaalisen median käyttäjistä. Pelkästään ”BizNastyn” Twitter-tilillä on käsittämättömät 520 000 seuraajaa. Luonnollisesti tämänkaltainen massiivinen suosio vetää puoleensa myös yrityksiä ja täten Bissonnetten markkina-arvo on sosiaalisen median ansiosta huikeasti suurempi kuin mitä se olisi pelkästään jääkiekkoilullisten ansioiden seurauksena. Bissonnette tekeekin yhteistyötä mm. urheiluvaatevalmistajan kanssa. Toki ”BizNastykin” on tehnyt omat Twitter-mokansa ja maksanut niistä myös hintaa.

Eräs opiskeleva urheilija nosti keskustelumme aikana esiin relevantin seikan. Mitä jos itsensä markkinointi ei voisi vähempää kiinnostaa ja sosiaalinen media tuntuu lähinnä vastenmieliseltä? Vedin hieman mutkia suoraksi ja totesin, että kun voitat Olympiakultaa, niin tukijat kyllä kiinnostuvat sinusta ilman sosiaalista mediaakin. Toki tällaisessakin tapauksessa menestyksen kapitalisointi onnistuu helpommin, jos olet edes hieman funtsinut markkinoinnillista näkökulmaa urheilu-uraasi. Suomalaisethan tunnetusti fanittavat vaikka curlingia, jos menestystä lajissa vain siunaantuu. 

Loppupeleissä Twitter ja Facebook ovat kuitenkin parhaimmillaan silloin, kun ne ohjaavat liikennettä esimerkiksi urheilijan blogiin, jossa on yleisöä kiinnostavaa sisältöä. Mikä sisältö sitten on kiinnostavaa? Itse ainakin pidän tarinoista, jotka liittyvät esimerkiksi erilaisiin urheilu- ja kannattajakulttuureihin, kisoihin valmistautumiseen sekä urheilijan rehelliseen ja suorasukaiseen analyysiin suorituksestaan. Hyvät tarinat myyvät, on kyse sitten urheilusta tai B2B:sta.

Painotin urheilijoille myös sitä, että olisi erittäin tärkeää mitata nettisivujen sekä sosiaalisen median sivustojen liikennettä. Google Analytics antaa tähän ilmaisen ja toimivan työkalun. On nimittäin selvästi uskottavampaa mennä potentiaalisen yritysyhteistyökumppanin juttusille silloin, kun pystyt lyömään pöytään konkreettiset luvut vaikkapa blogisi lukijamääristä sekä Facebook ja Twitter-tilisi seuraajista yhdistettynä hiottuun konseptiin, jota ehdotat yritykselle. Vastakohta tälle on tyypillinen suomalainen tapa eli mennään tapaamiseen täysin valmistautumatta ja pyydetään mainosta vaikkapa peliasuun.

Loppuun voin vielä suositella urheilijabrändeistä kiinnostuneita tutustumaan Coventryn yliopiston sporttibisnesgurun Simon Chadwickin jokusen vuoden takaiseen artikkeliin jalkapalloilijoiden brändeistä. TOPSTAR-viitekehys lienee helposti sovellettavissa myös yksilöurheilijoiden brändien kehittämiseen. Kyseisen paperin löydät täältä 

KTT Arto Kuuluvainen

Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori, jonka Turun kauppakorkeakoulussa luoma urheilujohtamisen kurssi oli yksi ensimmäisistä suomalaisissa yliopistoissa opetetuista alan kursseista. Tätä nykyä M3 Researchin tutkimuspäällikkönä toimivan Kuuluvaisen harrastuksiin kuuluu mm. urheilujohtamisen opettaminen ja tutkimus, urheiluvarusteiden maahantuonti sekä pk-yritysten konsultointi. 

M3 Researchilla on parhaillaan työn alla useita urheilua sivuavia tutkimus- ja yhteistyöprojekteja.

SMTS ry:n Seminaari: Jalkautumisia kuluttajan arkeen

Julkaistu alunperin M3 Researchin yritysblogissa 12.3.2014 (http://m3researchfinland.blogspot.fi/2014/03/smts-ryn-seminaari-jalkautumisia.html)

Suomen Markkinointitutkimusseura järjesti 12.3.2014 jäsenistölleen avoimen seminaarin otsikolla "Jalkautumisia kuluttajan arkeen- uutta ymmärrystä etnografisella otteella". Otavamedian auditoriossa Pasilassa pidetyn seminaarin ote oli siis vahvasti kvalitatiivinen ja vaikka allekirjoittaneen nykyiset työtehtävät ovatkin hyvin kvantitatiivista tutkimusta painottavia, oli aihe kuitenkin vanhalle akateemiselle kvalitutkijalle sydäntä lähellä.

Paikalle oli saapunut noin 90 teemasta kiinnostunutta tutkimusammattilaista, mikä oli järjestäjien ilmoituksen mukaan suurin määrä yli 10 vuoteen. Täytyy myöntää, että vasta hiljattain Markkinointitutkimusseuraan liittyneelle määrä oli todella suuri yllätys. Toisaalta ympyrät olivat muutenkin melko uudet, eikä mukana ollut kuin muutama entuudestaan tuttu kasvo. Edellinen yhtä suosittu semma oli muuten 2000-luvun vaihteessa kulkenut tyhjentävästi otsikolla "Internet". O tempora, o mores.

 Globaalit strategiat

Tilauksen avasi markkinointitutkimusseuran hallituksen jäsenen mandaatilla kvalitutkimukseen erikoistuneen Inspirans Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Ekman.

Avaussanojen jälkeen lauteille kapusi Gemic Oy:n toimitusjohtajana operoiva Johannes Suikkanen. Miehen alustus kulki otsikolla ”Etnografia ja yrityksen strategia. Case: Globaalin strategian luonti.” Yritys oli entuudestaan allekirjoittaneelle tuntematon, mutta bisnesidea vaikutti erittäin mielenkiintoiselta. Osittain syttymiseeni vaikutti varmastikin Gemicin bisneksen tietyt yhtymäkohdat yliopistourallani kohtaamiin haasteisiin ja kokemuksiin. Helsingistä ja Berliinistä käsin toimiva lafka toimii aidosti globaalisti ja Suikkanen nostikin esiin muutamia mielenkiintoisia poimintoja kulttuurillisista konteksteista, jotka esimerkiksi kuluttajabisneksessä toimivien, ja kansainvälistymistä suunnittelevien yritysten, on hyvä huomioida jo aikaisessa vaiheessa strategiatyötään. Havainnollistavana esimerkkicasena Suikkanen nosti esiin lady shaverin kulttuurisidonnaiset merkitykset. Ranskassa Madame saattaa hyvinkin vetää herneenpalkon nenäänsä mikäli lahjapakkauksesta paljastuu uutuuttaan kimalteleva karvojenpoistokone, kun taas Turkissa tämä lahja voitaisiin kokea hyvinkin tervetulleeksi. Monet tämänkaltaiset erot paljastuvat vasta etnografisia metodeja hyödyntämällä, sillä usein ihmisten on vaikea sanallisesti ilmaista ja kuvailla arkipäiväistä käyttäytymistään.

Tästä esimerkistä hain muuten välittömästi linkin Brasiliaan, josta löytyy paljon vastaavia esimerkkejä. Hyvänä esimerkkinä (josta kiitokset keskustelustani mainion Brasilian tuntijan, Aalto yliopiston Tatu Lyytisen kanssa) on se, että aina suomalaiset yritykset eivät sisäistä sitä, että Brasilian mobiiliteknologia on vielä roimasti suomalaista jäljessä. Pelkästään statistiikkaa tutkimalla huomataan kyllä, että Brasilian matkapuhelinpenetraatio ja sosiaalisen median käyttö on yllättävän suurta. Suuri volyymi piilee kuitenkin Brasilian alemmassa keskiluokassa ja ns. heikommin toimeentulevassa väestössä, joka eroaa kulutuskäyttäytymiseltään todella paljon maan ylemmästä keskiluokasta (jonka kuluttajakäyttäytyminen ei itse asiassa hirväesti eroa Euroopasta). Näin ollen suomalaisten yritysten pitää olla valmiit jopa "downgreidaamaan" teknologiaansa suunnatessaan Brasilian kaltaisille kehittyville markkinoille. Pienenä sivuhuomautuksena, että meillä on muuten Tatun kanssa työn alla akateeminen paperi Suomen ja Brasilian kulttuurieroista nimenomaisesti liikeneuvotteluissa. Kolmantena kirjoittajana tässä tulevassa klassikossa on mukana Johanna Raitis Turun kauppakorkeakoululta.

Ja palatakseni taas seminaarin antiin, nostaisin Suikkasen presentaatiosta esiin vielä muutamia poimintoja:

Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tulee ymmärtää ilmiöitä ja isoja kuvia, jotta pystyisi määrittelemään markkinat kilpailijoista poikkeavalla tavalla. Pidin miehen maalaamasta antropologisesta lähestymistavasta; maailma ei koostu yksilöistä, vaan maailma koostuu suhteista. Suhteissa puolestaan on tiettyjä sääntöjä, joiden tunnistaminen voi olla kyseisen kontekstin ulkopuolelta tulevalle suuri haaste. Esimerkiksi me suomalaiset kyllä sisäänrakennetusti tiedostamme omien kontekstiemme säännöt, mutta jos avaisimme vaikkapa kukkakaupan Pakistaniin peli pyörisi täysin eri säännöillä. Klassisen esimerkin mukaan mm. värit voivat symboloida hyvinkin eri asioita eri kulttuureissa.

Taina Mecklinin esitys pureutui asiakasymmärryksen ytimeen

Esityksessä myös korostettiin, että yritykset pyrkivät minimoimaan lokalisointia ja hakemaan globaaleja ratkaisuja. Edellämainituista syistä globaalien ratkaisujen optimointi on kuitenkin äärimmäisen haasteellista.

Asiakasymmärrystä ja LOHASia

Toisena esityksenä kuultiin MTV Oy:n tutkimusjohtaja Taina Mecklinin presentaatio otsikolla: "Kuluttajasafari. Case: MTV:n johto katsojien kotisohvilla". Inspirans Oy:n kanssa toteutettu tutkimusprojekti tähtäsi selvästi asiakasymmärryksen lisäämiseen MTV:n johtoryhmän keskuudessa. Jos vedetään hieman mutkia suoraksi, niin punainen lanka oli se, että "Maikkarin" johto vieraili erilaisissa suomalaisissa kotitalouksissa ja havainnoi sekä keskusteli asukkaiden mediankäyttötottumuksista. Vierailukohteet edustivat erilaisia suomalaiskoteja, mutta mukaan oli haluttu myös ns. varhaisia omaksujia, eli ihmisiä jotka kulkevat kulutustrendien eturintamassa. Mecklin korosti johdon sitoutumisen tärkeyttä ja kiitteli toimitusjohtaja Heikki Rotkon panosta hankkeen onnistuneessa läpiviennissä. Kerrattakoon siis jälleen kerran yksi yritystoiminnan perussäännöistä: Johdon esimerkki on äärimmäisen tärkeä projektien tai vaikkapa uuden strategian tai muun organisatorisen muutoksen onnistuneen läpiviennin kannalta.

Ja mitä olivat MTV:n tutkimuksen keskeiset havainnot?

Ei ole tyypillistä median kuluttajaa. Kulutukseen vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten elämäntilanne, taloudellinen tilanne, elämäntapa, harrastukset ja niin edelleen. Diginatiivien mediankäyttö poikkeaa huomattavasti aiemmista sukupolvista. Tulkitsin tätä niin, että tämä on heijastuma myös erilaisista arvomaailmoista sukupolvien välillä. Mobiilinettiä pidetäänkin yhtenä muutoksen ja mediamurroksen ajurina. Media on siis jo nivoutunut olennaiseksi osaksi tiettyjen kuluttajaryhmien arkea. Mecklin esitteli tilastoknoppia, jonka mukaan 40 % alle 35-vuotiaista suomalaista on vähintäänkin lähes aina netissä katsellessaan televisiota. Ei yllätä. Twitter-klassikkojahan ovat jo esimerkiksi "Satuhäät"-valvojaiset, jolloin katsojat twiittaavat jatkuvasti mielipiteitään kulloisestakin hääparista. Urheilutapahtumien osalta vastaava ilmiö saa vielä moninkertaiset mittasuhteet.

Kuudes Kerros tutki tiedostavia kuluttajia

Aamupäivän päätti Designtoimisto Kuudes Kerros- nimisen lafkan presentaatio otsikolla "Kurkistuksia kuluttajan jääkaappiin ja tulevaisuuteen".  Pakko myöntää, että tässä vaiheessa keskittymiseni hieman herpaantui sähköpostiini lävähtäneen uuden tarjouspyynnön johdosta, mutta tässä esityksessä liikuttiin LOHAS-kentällä ja rahoittajana toimi Tekes "Fiiliksestä fyrkkaa"- ohjelmansa kautta. Tähän ohjelmaan olen muuten törmännyt viime aikoina lähes viikottain keskustellessani yliopistoilla vaikuttavien ex-kollegoideni kanssa. Kuudennen Kerroksen projektin ytimessä olivat siis tiedostavat kuluttajat ja lopputulemana yrityksen asiantuntijat rakensivat toimintakarttoja erilaisista kuluttajaryhmistä. Hankkeen taustalla oli TNS Gallupin aikanaan rakentama tyypittely-/segmentointi, jota nyt päivitettiin tätä päivää vastaavaksi. Yhteensä löytyi 8 kuluttajaryhmää, joista jokaisesta tunnistettiin ainakin jonkinasteista tiedostavuutta kestävää kuluttamista kohtaan. Hypoteesit osuivat suht hyvin kohdilleen ja ryhmissä oli siis tapahtunut muutoksia sitten TNS:n projektin.

Yhteenvetona; mielenkiintoinen seminaari. Aihe ei ehkä suoraan osunut M3 Researchin bisnekseen, mutta jo itsensä kehittämisen kannalta osallistuminen oli hyvä veto.

KTT Arto Kuuluvainen
Tutkimuspäällikkö
M3 Research A/S

Top Management Forum 2014: Mihin menet suomalainen työelämä?

(Julkaistu alunperin M3 Researchin yritysblogissa 28.3.2014:
http://m3researchfinland.blogspot.fi/2014/03/top-management-forum-2014-mihin-menet.html)


Kevätauringossa kylpenyt Turku tarjosi jälleen ammatillisesti mielenkiintoisen tapahtuman, kun Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exen perinteikäs Top Management Forum keräsi yhteen alueen yritysjohtoa. Tällä kertaa mentiin otsikolla "Mihin menet suomalainen työelämä?- Johtamisesta avaimet uuteen kasvuun" ja paikalle oli ilmoitautunut rapiat 200 aiheesta kiinnostunutta.

Sinne siis suuntasi allekirjoittanutkin. Motiivina se, että puhujakaartiin oli kiinnitetty mielenkiintoisen monipuolisesti erilaisia näkökulmia teemaan ja vielä suurempana motiivina se, että ex-duunipaikassa on aina kiva vierailla päivittämässä kuulumisia. Ja ehdinpä samalla reissulla myös sparraamaan sielunveljeni Arto Ryömän kanssa urheilumarkkinointiin liittyviä juttuja. Tätä kenttää liippaa eräs syksyllä julkaistava äärimmäisen mielenkiintoinen tutkimusprojekti, jossa mukana on tiedonkeruusta ja koordinoinnista vastaavan M3 Researchin lisäksi järjestö-, yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoria. Tästä kuulette lisää loppuvuodesta.

Itse "Toppari" alkoi exen Kirsi Kostian tervetuliaissanoilla. Jo tässä vaiheessa tein huomion, joka vahvisti viime aikaisia havaintojani. TSE exe on vihdoin siirtynyt digiaikaan. Paikalle oli nimittäin hoidettu TweetWall ja osallistujia kehotettiin twiittamaan hashtagilla "toppari2014" ajatuksiaan. Ja ihan kivaan tahtiin seinällä twiittejä vilisikin. Loistavaa kehitystä exeltä ja tästä annoinkin tunnustusta useammalle ex-kollegalle päivän mittaan.

Kasvuyrityksiä ja uutta kulttuuria

Tästä saammekin kauniin aasinsillan päivän ensimmäiseen varsinaiseen puheenvuoroon, josta vastasi pääomasijoittaja & yrittäjä Inka Mero. Vakuuttavan CV:n (mm. Sonera, Digia, Nokia, StaffPoint) omaava Mero teemoitti puheenvuoronsa kasvuyritysten ja startupien ympärille. Jo heti esityksensä aluksi puhuja alleviivasi nimenomaisesti digitalisaation roolia tämän päivän yritysskenessä. Uuden konseptin lanseeraus jakelukanavineen on tänä päivänä kovin erilaista verrattuna vaikkapa 15 vuoden takaiseen. Digitaaliset jakelukanavat ovat mullistaneet esimerkiksi pelialan. Siinä missä itsekin tuli vielä teininä ostettua pelit kivijalkamyymälästä, niin nykyään nämä ladataan tietty netistä. Välitön mielleyhtymä tästä tuli ystäväni Kari Jakobssonin pelifirman Rumilus Designin liiketoimintamalliin. Toisaalta myös markkinointitutkimusala on digitalisaation myötä mullistunut totaalisesti. Erittäin pienessä marginaalissa ovat enää tänä päivänä postitse toimitettavat kyselyt ja toisaalta myös puhelinkenttänä toteutettavat tutkimukset ovat radikaalisti vähentyneet viime vuosina. Luonnollinen selitys on siinä, että M3 Researchin kaltaiset toimijat ja pääosin Internet-paneeleihin nojaavat metodit ovat todella paljon nopeampia ja halvempia ratkaisuja. Eikä edustavuuksissakaan tänä päivänä juuri eroja ole Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa jossa Internet-penetraatio on tilastojen mukaan päälle 90 %.

Luova tuho- aina ajankohtainen

Mero viittasi esityksessään myös erääseen suosikkikäsitteistäni eli "Luovaan tuhoon". Vanha kunnon Schumpeter sen todellakin tiesi jo 1940-luvulla; Jos et uudistu, niin kuihdut pois. Viitteitä luovasta tuhosta on tunnistettavissa myös markkinointitutkimusalalla, jossa eräät suurimmista pelureista ovat olleet enemmän tai vähemmän vaikeuksissa, koska digitalisaation mukanaan tuomat muutokset ovat mullistaneet toimialan logiikkaa nopeammin kuin eräät yritykset olivat varautuneetkaan.   

Mainitsemisen arvoisia nostoja Meron esityksessä oli mm. vastaus kritiikkiin, jota menestyksekkään exitin tekevät omistajat kotimaassa usein kohtaavat myydessään yrityksensä ulkomaille. Mero alleviivasi, että tällaiset yrittäjät usein tuovat jatkossakin suomalaisille startupeille osaamista ja resursseja esimerkiksi pääomasijoittajina eli bisnesenkeleinä. Mero myös korosti, että usein raha ei sinänsä ratkaise startupin menestystä, vaan ennemminkin kyky tuoda innovaatio nopeasti markkinoille. Tätä kokeilemisen kulttuuriahan mm. Aalto yliopiston MIND-ryhmä on saarnannut jo vuosikaudet. Myös slogan "Mieluummin A-tason tiimi ja B-tason idea kuin päinvastoin" jäi hyvin mieleen.

Pidin kyllä Meron esityksestä, jossa oli mukana sopivasti provokaatiota. Useampi old school -yrittäjä nimittäin ilmoitti käytäväkeskusteluissa olleensa vahvasti eri mieltä muutamista puhujan nostoista.

Futuricessa luotetaan pehmeisiin arvoihin

Seuravaksi puheenvuoron sai Futuricen Hanno Nevanlinna. Todella makean tittelin (Director of Culture) omaava Nevanlinna jakoi yrityksensä henkilöstöjohtamiseen liittyviä käytäntöjä. Näyttöjä Futuricelta toki HR-puolelta löytyy, sillä lafka on valittu pari kertaa Euroopan parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work^® Instituutin pk-sarjassa.

Nevanlinna edusti näkemyksiltään äärimodenia liikkeenjohtoa, joka nojaa pitkälti avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Erityisesti sytyin miehen sloganista: Transparency brings sXXX loads of goods. Tämän kun suomalaiset organisaatiot esimerkiksi urheilun kentässä sisäistäisivät, niin pääsisivät paljon helpommalla. Futuricessa oli muutenkin hommat kieltämättä erittäin vakuuttavasti hallussa. Yritys esimerkiksi rajoittaa kasvunopeuttaan, jotta yrityskulttuuri ehtii seurata mukana. Omassa väitöskirjassani tuli vastaan useampia organisaatioita, jotka eivät tätä olleet sisäistäneet. Poikkeuksetta se johti ongelmiin.

Jos vedetään mutkia suoraksi ja kiteytetään Futuricen menestyksen kulmakivet muutamaan seikkaan, niin ne olisivat Nevanlinnan presiksen perusteella seuraavat:

• Vahva intohimo, joka puskee läpi organisaation
• Läpinäkyvyys ja suora vuorovaikutus ihmisten välillä
• Luottamus ja työntekijöiden rohkaiseminen itsenäisiin päätöksiin ja vastuunottamiseen

Vaikka Futuricea johdetaankin pehmeiden arvojen kautta, nojaa bisnes silti pitkälle tarkkaan mittaamiseen. Kuten Nevanlinna asian kiteytti, yrityksessä mitataan kaikkea mahdollista. Mielenkiintoista oli mm. se, että henkilöstön perheiltä kysytään sitä olisivatko he valmiit suosittelemaan Futuricea työnantajana. Väitän, että tämä on erittäin harvinaista, mutta toisaalta myös erittäin oleellista. On itsestään selvää, että jos himassa ei olla tyytyväisiä työpäivien pituuteen, niin tämä tulee jossain vaiheessa lyömään kasvoille työntekijää ja tätä kautta myös työnantajaa. Myös Futuricessa vallalla oleva heimoajattelu oli kiehtova. Mikäli sain kopin tästä, niin ideana on se, että henkilöstö on jaettu heimoihin, jotka saivat itse palkata johtajansa.

Ennen taukoa vielä Mikko Roberts Oy Roberts Ab:lta taustoitti hieman tauolla jaettujen marjajuomien taustaa ja oman yrityksensä viime aikojen käänteitä. Vähittäiskauppabisneksen koventuminen johti siihen, että Roberts joutui punnitsemaan liiketoimintamallinsa uusiksi ja tätä kautta avautui kokonaan uusi bisnes kansainvälisiltä elintarvikemarkkinoilta. Muutos on siis todellakin mahdollisuus.

Kansainvälistymistä ja uutta työtä

Tauon jälkeen lavalle asteli Vahterus Oy:n Mauri Kontu. Vahterus voi olla suurelle yleisölle tuntematon toimija, mutta kyseessä on siis Uudenkaupungin Kalannista operoiva konepaja, joka vaihtaa tällä hetkellä noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Mauriin olin törmännyt jo työurani alkutaipaleella kauppakorkean Kasvamo-hankkeessa. Vahteruksen tarina on hieno esimerkki siitä, että pieneltäkin paikkakunnalta voi löytyä todellisia menestystarinoita. Keskelle syvintä lamaa vuonna 1990 perustettu yritys toimii tänä päivänä globaalisti ja vie 97 % liikevaihdostaan ulkomaille. Jälleenmyyntiä Vahteruksella on yli 50 maassa.

Yrityskasvun taustatekijöitä Vahteruksessa olivat se, että yrittäjät tekevät sitä mistä todella pitävät, yrityksellä on selkeä tarkoitus (energiansäästö) ja sillä on hyvä porukka kasassa. Kontu korosti, että Vahterus toimii alalla, joka ei ole kovin innovatiivinen, mutta tarjoaa kuitenkin paljon kasvun mahdollisuuksia. Markkinan mittakaavasta kertoo se, että Vahteruksella on tällä hetkellä noin 0,2 %:n markkinaosuus.

Päivän päätti TSE:n yrittäjyyden professorin, suuresti kunnioittamani, Jarna Heinosen puheenvuoro. Sivuhuomautuksena, että Jarnalle kuuluu suurin kiitos siitä, että allekirjoittaneen tittelinä on tätä nykyä kauppatieteiden tohtori.

Jarnan puheenvuoro kulki otsikolla "Muuttuva työ- hyödyntämätön mahdollisuus". Esityksessä käytiin läpi mm. ammatteja, joiden voidaan olettaa pitkässä juoksussa häviävän. Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelualat eivät niinkään ole vaarassa, mutta teollisuus taas on. Tämä ei sinänsä yllätä, sillä jo vuosiahan on puhuttu Suomen muuttuvan enemmän ja enemmän palveluyhteiskunnaksi. Ja taas voimme palata digitalisaatioon ja sen rooliin tässä kehityksessä. Pienenä knoppina todettakoon, että Jarnan mukaan hotellinjohtaja on ammatti, joka häviää viimeiseksi. Toki uusia ammattiryhmiä myös syntyy. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Personal Trainerit. 

Työ muuttuu.

Henkilökohtaisesti Jarnan tuntevana yllätyin positiivisesti muutamasta urheilumetaforasta, joita hän oli esitykseensä ansiokkaasti ujuttanut. Selänne-Granlund parivaljakon menestys Olympiakisoissa todella on mainio esimerkki sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta ja tiedonsiirrosta mestarilta oppipojalle. Myös Jarnan esityksessä toistuivat luovuus, rohkeus ja kaavoista poikkeaminen menestystekijöinä. Esityksensä päätteeksi Jarna hakikin mainion esimerkin luovuudesta amerikkalaisen jalkapallon parista.

Yhteenvetona, hyvä tapahtuma joka herätti ajatuksia. Kannatti osallistua.

KTT Arto Kuuluvainen
Tutkimuspäällikkö
M3 Research A/S