Urheilulta työelämälle: miten sanoittaa urheilusta opittuja taitoja?

Mikkelin Jukurit teki lauantaina hienon eleen muistamalla Liiga-matsinsa yhteydessä vanhoja kapteeneitaan. Hieno tapa luoda seurakulttuuria ja rakentaa seurabrändiä. Urheilumarkkinointi ei kuitenkaan ole tämän postauksen ytimessä. Urheilu-uralta saadut taidot ja ns. sosiaalinen pääoma sen sijaan ovat.

Veljeni Timo Kuuluvainen sattuu kuulumaan lauantaina tunnustusta saaneisiin ex-Jukurikapteeneihin. Parisen vuotta sitten miehen pitkä ura ammattiurheilijana päättyi Norjassa sattuneeseen polvivammaan. Lähtökohdat perinteisempään työelämään siirtymiselle olivat melko nihkeät. Opinnot olivat jääneet vähiin, eikä työkokemustakaan ollut juuri muualta kuin kiekkokaukaloista.
Tässä tilanteessa sitten istuimme alas ja rupesimme laatimaan Timolle elämänsä ensimmäistä ansioluetteloa. Vähemmän yllättäen kyseinen CV piti rakentaa urheilun ympärille. Esimerkiksi työkokemuksen ammattiurheilusta sanoitimme seuraavasti:

”Pitkä kokemus ammattiurheilusta on opettanut valtavasti erilaisia taitoja, joista on varmasti hyötyä myös liike-elämässä ja ns. normaalissa työelämässä. Esimerkkinä näistä mainittakoon neuvottelutaidot, monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen, paineensietokyky, tavoitteisiin sitoutuminen, verkostoituminen, median kanssa toimiminen, johtajuus- ja konfliktien ratkaisutaidot (erityisesti kapteenina toimiessa), kyky sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin, kielitaidot sekä sosiaaliset taidot.”

Kuva: JSC/Mikko Rahikainen

Vaikka itse sanonkin, niin aika kivasti tuohon saatiin niputettua olennaisimpia niistä taidoista, joita urheilu yksilölle opettaa. Tuo ei sinänsä ole ihme, sillä aihe on ollut jo pidempään lähellä sydäntäni. Muistelen (enemmän tai vähemmän) sivunneeni aihetta eri keskusteluissa ainakin herrojen Tommi Grönlund, Tony Salmelainen, Peter Enckelman, Markus Kauppinen, Arto Ryömä ja Vesa Karjalainen kanssa. Toki 110 % varmasti olen keskustellut tästä myös monen muunkin urheilua lähellä olevan persoonan kanssa.

Koska Timo oli toiminut useassa seurassa kapteenina, koimme että tuota on hyvä nostaa esiin. Jokainen urheilua ymmärtävä yritysjohtaja, kun varmasti näkee kapteenin roolin positiivisena. Ja kertoo varmasti jotain tietyistä sosiaalisista taidoista, jos on toiminut kapteenina myös ulkomailla pelatessaan.

Loppupeleissä siirtymä ns. normaaliin työelämään sujui Timolta jopa yllättävän pehmeästi. Tästä suuri kiitos kuuluu Kaupallinen Tuottaja- rekrykoulutukselle sekä Fellow Finance Oyj:lle, jonka leivissä mies nykyään tekee hyvää tulosta. Jos Timon tarina kiinnostaa, niin sitä on avattu lisää mm. Branden sivuilla.

Kuten aiemminkin olen todennut se, että itse työskentelen nykyään Brandella nivoutuu pitkälti tähän tarinaan. Näin vierestä miten huikeaa duunia Lasse Riitesuo, Saana Corino & kumppanit päivittäin tekevät ja inspiroiduin Branden tavasta toimia. Nyt KaTu on muuten alkamassa juuri Mikkelissä. Tsekkaa lisää Kaupallisen Tuottajan sivuilta, jos kiinnostaa.

Tämän tajunnanvirtana raapustetun postauksen loppuun täytyy vielä todeta, ettei sinun todellakaan tarvitse olla ammattiurheilija oppiaksesi työelämään ylivoimaa antavia taitoja urheilun maailmasta. Itsekin koen oppineeni ainakin osan näistä taidoista, vaikka omalla ”urheilu-urallani” olen lähinnä pelannut ja koutsannut II- ja III-divarisalibandya. Tavoitehakuisuus ja työnteko yhteisen maalin eteen, kun kuuluvat kilpaurheiluun tasosta riippumatta.

Brandella olemme jo pidempään pohtineet tapoja alentaa urheilijoiden kynnystä siirtyä uransa jälkeen ns. normaaliin työelämään. Viisasten kiveä meillä ei vielä ole valmiina, mutta hyviä aihioita useampia. Toistaiseksi ketterin tapa on ollut rohkaista urheilutaustaisia ihmisiä hakemaan mukaan Kaupalliseen Tuottajaan, mutta muutakin on kehitteillä. Stay tuned.