Urheilujohtamisen Tulevaisuus –Foorumi 2015: Sosiaalisen median mahdollisuudet urheilussa

Jokunen kuukausi takaperin sain soiton Joensuusta. Itä-Suomen Yliopiston urheilujohtamisen koulutuksen kehittämisessä isoa roolia näyttelevä Korikobra Juho Nenonen oli tiimeineen järkkäämässä isompaa urheilujohtamisen teeman ympärille rakentuvaa seminaaria Joensuuhun. Pyrin olemaan erittäin valikoiva erilaisten kutsujen suhteen, mutta nyt tuli välittömästi fiilis, ettei tätä tapahtumaa kannata missata. Seitsemän tuntia junassa suuntaansa oli tietty raskas rasti, mutta jälkikäteen on helppo sanoa, että istuminen kannatti.

Urheilujohtamisen Tulevaisuus –Foorumi otti pienen varaslähdön aiheeseen jo perjantaina. Ehdin ”Jönssiin” juuri ajoissa ja järkevällä pullalla ehdin vielä jakamaan taksinkin hotellilta yliopistolle yhdessä Turun Ammattikorkeakoulun Urheilujohtamisen lehtorin Jaakko Haltian sekä Jyväskylän Happeen erittäin dynaamisen duon Lasse Riitesuon ja Jani Oravan kanssa. 

Tähän viikkokausia työn alla olleeseen blogitekstiin pyrin tiivistämään muutamia nostoja foorumin aikana esille nousseista teemoista nimenomaisesti sosiaalisen median näkökulmasta. Perjantain SoMe-workshop koostui kahdesta osiosta. Ensin herrat Riitesuo ja Orava kertoivat Happeen ja Hirviteatterin maagisen tarinan. Tämän jälkeen TeamUpin yrittäjäpariskunta Donna ja Kimmo Kivirauma esittelivät yrityksensä toimintaa.

Happee on suomalaisen urheilumarkkinoinnin mallioppilas

Happee- Maailman seuratuin salibandyseura

Maailman seuratuimman säbäseuran, eli Jyväskylän Happeen, stoorissa on paljon elementtejä, joista muiden seurojen kannattaisi ottaa oppia välittömästi. Salibandyseuran loppuunmyytyyn jäähalliin huipentuneessa tarinassa on tunnistettavista modernille markkinointiviestinnälle tyypillisiä elementtejä, jotka harmittavan usein loistavat suomalaisessa urheiluskenessä poissaolollaan. Mainittakoon konkreettisina esimerkkeinä nyt vaikkapa sosiaalisen median luova valjastaminen seuraviestinnän ytimeen sekä erittäin vaikuttava videotuotanto.

Happee ymmärsi jo vuosia sitten sen mitä valitettavan moni urheiluseura ei ymmärrä vieläkään. Happee myy kumppaneilleen seurayhteisöä, johon lasketaan kuuluvaksi myös salibandyseuraa sosiaalisessa mediassa seuraavat kuluttajat.  Myyntiargumentit eivät siis nojaa pelkästään esimerkiksi katsojakeskiarvoon. Tällä hetkellä Happeella on Facebookissa yli 9300 tykkääjää, Twitterissä reilut 3150 seuraajaa ja Instagramissa vajaat 2400 seuraajaa. Happeen yleisökeskiarvo Salibandyliigan runkosarjassa on muuten noin 650 katsojaa. 

Kuten herrat Riitesuo ja Orava asian ilmaisivat, Happeessa on siirrytty jo aikaa sitten perinteisestä ”1000 euroa per metri mainosta” myynti-ideologiasta nykyaikaan. Esimerkki Happeen kumppaneilleen tarjoamasta lisäarvosta on mm. se, että jokunen kansainvälinen vaihto-opiskelija on valinnut Jyväskylän yliopiston vaihtokohteekseen päästäkseen seuraamaan Happeeta lähempää. Hämmästyttävää.

Happee on ollut suomalaisen salibandyn edelläkävijä mm. Facebook-otteluisännyyksien ja YouTube-striimien suhteen. Riitesuo ja Orava olivat myös kehittäneet seuralle uuden tulokanavan sosiaalisen median konsultoinnista ja koulutuksesta. Erinomainen esimerkki siitä miten urheiluseurat voivat pienellä ennakkoluulottomuudella konseptoida osaamista, joka syntyy osana seuratoimintaa. Ollaan siis taas kentällä, jota Tekesin rahoittama ja korkeakoulujen kanssa yhteistyössä toteuttamamme Arvoa Urheilusta- hanke pyrkii ottamaan haltuun.

Loistavaa innovatiivisuutta osoitti myös seuran tapa tehdä ns. ennakkomyyntivideoita. Ennen myyntitapaamista Happeen puuhamiehet olivat siis usein jo tehneet ensimmäisen version videosta, jollaista he tarjoaisivat potentiaaliselle uudelle yhteistyökumppanille. Erittäin konkreettinen työkalu myynnin tueksi ja itsekin yrityksemme sponsorointipäätöksiin osallistuvana osaan kyllä arvostaa tällaista vaivannäköä.

Vertaillaanpas hieman:

 Perinteinen tapa:

Urheiluseura on ulkoistanut myyntinsä ja minulle tarjotaan puhelimitse lippupakettia sekä jonkinasteista logonäkyvyyttä peliasussa, sponsoriseinässä tai kotisivuilla.

 Modernimpi tapa:

Seuran edustajat tulevat tapaamaan minua ja heillä on jo valmiina konkreettinen visio siitä mitä lisäarvoa he voisivat yrityksellemme tarjota. Lisäksi he konkretisoivat tämän audiovisuaalisesti videolla, jossa näytetään miten yrityksemme viesti on tarkoitus kohdentaa seuran kautta tavoitettavissa oleville kohderyhmille tavalla joka sopii seuran edustamiin arvoihin.

Kumpi tapa tekee markkinointipäättäjään tehokkaamman vaikutuksen?

TeamUp- Urheilun Facebook? 

Tampereella päämajaansa pitävä TeamUp on mielenkiintoinen startup. Vuonna 2012 perustettu yritys rakentuu idealle yhdistää seurat ja kannattajat aiempaa tehokkaammin TeamUpin tarjoaman alustan kautta. 

 

Facebook suhtautuu pääpiirteissään urheiluseuroihin samalla tavoin kuin puhtaasti kaupallisiin yrityksiin. Urheiluseurat kuitenkin houkuttelevat sosiaalisessa mediassa hurjia määriä seuraajia verrattuna yritysbrändien vastaaviin lukuihin. Siinä missä vaikkapa Manchester Unitedilla on tänä päivänä Facebookissa lähemmäs 66 miljoonaa seuraajaa, Applen vastaava luku on ”vain” 26 miljoonaa. On siis selvää, että urheiluseurat hallitsevat valtavia yhteisöjä.

TeamUp on tunnistanut markkinaraon siinä, että vaikka urheiluseurat houkuttelevat sosiaalisessa mediassa valtavia massoja seuraajikseen, eivät nämä kuitenkaan useinkaan ”omista” näitä seuraajiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että some-alusta voi myydä seuran fanisivujen yhteyteen mainostilaa yrityksille, jotka kilpailevat seuran omien kumppaneiden kanssa. 

TeamUpin yrittäjillä on kova usko bisnesideaansa.

Kuvitteellisesti voimme havainnollistaa tätä niin, että seuralla X on valtava yhteistyösopimus Coca-Colan kanssa, mutta Facebook myy seuran fanisivujen yhteyteen näkyvyyttä Pepsin mainoskampanjalle. Seuralle ei ole tähän ristiriitaisuuteen juurikaan sananvaltaa. Lisäksi Facebookin hiljattaiset, maksettua näkyvyyttä rankasti suosivat, toimenpiteet ovat johtaneet siihen, että seurojen itse tuottaman sisällön orgaaninen näkyvyys on romahtanut. TeamUpin strategiaan puolestaan kuuluu se, että palvelu ei filtteröi sisältöä, vaan esimerkiksi tietyn seuran seuraajat näkevät aina kaikki seuran julkaisemat päivitykset.

TeamUpin tavoitteet on asetettu äärimmäisen korkealle ja yrittäjien usko yritykseensä tuntuu olevan erittäin vahva. Haasteita varmasti riittää matkalla, mutta eihän tällaiselle ennakkoluulottomuudella ja rohkeudelle voi kuin toivottaa mitä parhainta onnea matkaan.

Urheilijohtamisen Tulevaisuus –Foorumin toinen päivä tarjosi huikeasti pohdittavaa, mutta tämän päivän anti jääköön mahdolliseen toiseen bloggaukseen.

Loppuun on kuitenkin mainittava, että kyseessä oli myös verkostoitumisen näkökulmasta erittäin onnistunut tapahtuma. Harvoin tulee tilaisuutta päästä keskustelemaan rauhassa urheilujohtamisesta suuresti kunnioittamieni Alpo Suhosen ja Erkki Alajan kaltaisten todellisten konkarien kanssa. Nöyrällä kunnioituksella otin vastaan tämän kaliiberin herrasmiesten jakaman kokemusperäisen tiedon suomalaisen urheilujohtamisen kehityksestä viimeisimpien vuosikymmenten aikana.

Turusta kajahtaa muuten huhtikuussa, kun Turun kauppakorkeakoulun TSE Exen järjestämässä vuotuisessa kutsuseminaarissa Top Management Forumissa on teemana tällä kertaa urheilujohtaminen. Allekirjoittanut juontaa tapahtuman, johon on kiinnitetty puhujiksi Samuli Vasala, Mika Kojonkoski, Sari Mikkonen-Mannila sekä J-P Vuorinen. Paikalle odotetaan reilua kahtasataa yritysjohtajaa ja muuta asiantuntijaa. Tulee erittäin hauskaa!